Kari Häkämies on erikoistapaus monipuolisuudessaan. Juristin
koulutus ei OLE hänen luovuuttaan ja impulsiivisuuttaan haitannut. Paitsi, että
luovuus tapahtuu kurinalaisessa järjestyksessä varhain aamulla herätyksen ja
juoksulenkin seassa.
Maankiertäjään on tarttunut karjalaista lupsakkuuden päälle
savolaista juonikkuutta ehkäpä ripaus v-suomalaista ilkeyttä, sen sijaan hämäläisestä
hitaudesta ei ole merkkejä.
Näkökulman muutos, elämäntilan käänteet ovat laajentaneet kirjailija Häkämiehen
maiseman kuvaa. Seurallisuus saa vastakaikua ja aiheet sen kun lisääntyvät.
Parahimmillaan hän on kuitenkin kuvatessaan, sitä mikä on olemassa. Kuvaukset
ja arvioita kansanedustajien kilvoituksesta ovat liioiteltua lainausta
todellisuudesta. Jokaisessa hahmossa on tuttuja ja tunnettuja tapauksia
tehosekoitettuna, joten sellaista yksi yhteen tapausta en löytänyt.
Politiikassa mukana oleminen – arvelen- lisää uteliaisuutta, joten oman melkoisen
kiinnostuksen perusteella en pysty arvioimaan, millä innolla kansalainen NN
kirjaan tarttuu. Alaa harrastaville kirja on must, kun taas eduskuntaan tähyävälle ei kirjaa pidä suositella puhumattakaan ehdokkuutta
ajattelevien puolisoita.
Olen kuullut, että ensimmäinen osa kolmen osan kokonaisuudesta. Kirja loppu
viittaa jatkoon, sillä se aiheutti arveluja tulevasta ja sisään jäi jännitteitä
– piilossa olevia tekijöitä, joiden julkituloa jää oikeudenmukaisuutta toivova
mieli odottamaan.
Kyllä politiikka voi olla Häkämiehen kuvaamaa, vaikka
yksinkertaisimmissa kuvioissa mukana olleelle rapusyöttisarjan takapenkin taavin
kokemukseen nähden liittyy tapahtumiin draamallisuutta reippaasti yli
tavallisuuden. Pakattua tarinaa, niin tulkitsen. Ja siihen liittyy faktan ja
fiktion sekoittumisen aikamme kuuluva riski; moni voi ajatella, että tuollaista
edustuksellista demokratiaa en hyväksy. Ja siitä seuraa eliitin vastaisen
populismin kasvu. Sitä ei muuta se, että arveluttavia piirteitä on liitetty
uusimpien puolueiden edustajiin. Kirja käärmekuvioisin kansin voi entisestään
vahvistaa politiikan vastaisuutta: EI SUORAAN, MUTTA VÄÄRIN YMMÄRRETTYNÄ JA
TARKOITUKSELLISESTI TARJOILTUNA.
Maakuntajohtajana toimiva kirjailija ehkä tahtomattaa tekee
valintaa kirjailijan uran suuntaan. Tarkoitan, että kirja ei vahvista hänen
asemaansa uuden maakunnan johtaja valinnassa. Tosin muuttuneet aikataulutkin
tekevät samaa. Paitsi, että maakunta ja sote-uudistuksen realismia epäilevänä
tulee ajatelleeksi, että jotain Kari
Häkämiehen poikkeuksellista
kekseliäisyyttä käsittämätön hanke tarvitsee onnistuakseen tai mennäkseen sinne
, minne kuuluu eli mönkään.
