Saksi-Anhaltin kurjan vaalituloksen jälkeen on Ruotsin tasaväkinen tulos tuulahdus terveemmän demokratian suuntaan.
Toivottavaa tietenkin on, että pitkiä hallitusneuvotteluja odottava syksy toisi tulessaan hallituksen, joka pystysi Ruotsia hallitsemaan. Olisi todella piristävää, että maahanmuuttopolitiikan ja jengirikollisuuden jauhamisen tilalle saataisiin asialistalle normaali poliittiset asiat taloudesta medesvensonin elämään vaikuttaviin asioihin.
Tässä vaan pitäisi löytää blogien rajat ylittävään ratkaisuun. Ruotsilla on kaikki eväät onnistua! Lycka till.
Sosialidemokraattien vaaliväsymys ja kalkkiviivakangistumisen syitä tullaan etsimään. Vierestä katsovan harrastelijan aamuyön arviossani lähden kahdesta näkökulmasta. Ensin yleinen:
- Julkisuus toimii luonnollisesti Ruotsissakin porvariblogin suuntaan ja ruotsidemokraattien retoriikka saa turhan paljon huomiota.
- Liberaalien äänikynnystaistelu sai suurta huomiota ja taktista äänestämistä.
Toiseksi sosialidemokraattien olisi pitänyt ymmärtää
- Selkeän oppositiossa saadun gallup-johtoaseman turvaaminen ei yllensä toimi.
- Varovaisuus nakertaa kiinnostavuutta; Ruotsissa ei olla vielä sellaisissa vaikeuksissa, että vanha turvallinen riittäisi.
Ainainen kysymys kuulu: Osammeko ottaa opiksi Ruotsista.?
Ruotsin mallit varsinkin taloudessa ovat olleet Suomessa hyvin suosittuja, joten – Kyllä. Mutta mitä merkitystä Ruotsin valinnoilla on? Syksy näyttää.
Sen sijaan ihan selvää on , että Suomessa, jossa gallup marginaalit ovat pienempiä sosialidemokraateilla ei ole mahdollisuuksia hyvään tulokseen vain varmistelemalla. Tarvitaan vahaa slogaania:
Muutosta kaivataan, tarvitaan vaan rohkeita päätöksiä.
Väliaikainen puolustusvero, jossa korotetaan alv-prosenttia ja tulo ja omaisuusveroa on näköalaton. Eli tähän kohtaan osalta liittää omaisuuteen kohdistuvia maksuja, saa puolue nähdä, että kannatus vuottaa niin oikealle kuin vasemmallekin
