Valtuuston kokouksessa 18.5. Sirpa Hagsberg teki kaksi aloitetta. Toinen aloite liittyi valokuitukaapeleiden kaivutöihin. Esityksenä oli, että prosessia sekä etenemistä esiteltäisiin valtuustossa, sillä valokuitukaapeleiden asennustöistä kuuluu edelleen palautetta kaupunkilaisilta ja huono työnjälki huolestuttaa.
Toisessa aloitteessa esitettiin, että kaupunki ryhtyy selvittämään etsivän vanhustyön käynnistämistä Naantalin kaupungissa. Etsivää vanhustyötä tehdään jo monilla paikkakunnilla, joten parhaista käytännöistä voi ottaa mallia. Etsivän vanhustyön avulla parannetaan yksinäisten tai ilman riittävää apua olevien vanhusten mahdollisuuksia päästä tuen piiriin.
Hagsbergin valtuustoaloite valokuituoperaattoreiden lupaprosessista:
“Kaupunkikuvassa on jo muutaman vuoden näkynyt sinisiä valokuituoperaattoreiden kaapelikeloja, ja kaivuutyötä tehdään mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Valokuitu siis kiinnostaa. Toki markkinointi on ollut hyvin aktiivista, valokuidun jopa täysin korvaamattomaksi tekevää. Kaivaustyöt rikkovat verovaroin rakennettua katuverkkoa ja päällysteitä ja on kuulunut, että jälkiä on jouduttu korjaamaan esim. hulevesien kulun osalta.
Jotta tiedämme, mitä kysyjille vastaamme, esitämme, että valtuustolle tuodaan selvitys, ketkä toimijat Naantalin kaupungin alueella operoivat, mikä on lupaprosessi, kuka töitä valvoo ja niistä viime kädessä vastaa.”
Hagsbergin valtuustoaloite etsivästä vanhustyöstä:
“Kuntaliiton mukaan terveyden edistäminen on keskeinen osa yhteiskunnallista hyvinvointia. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on tärkeää ja niiden tehtävänä on määrittää strategisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot. Niiden tehtävänä on arvioida ja ottaa huomioon päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestöryhmittäin ja seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen 17 toimipisteessä toimivat Ikäneuvolat, joissa tehdään terveys- ja toimintakykytarkastuksia 75-vuotiaille. He asuvat kotonaan ilman säännöllistä kotihoitoa tai omaishoitoa. Asiakkaat kutsutaan kirjeitse ikäryhmä kerrallaan asuinpaikkakunnan mukaan Ikäneuvolaan. Jos asiakas on valinnut terveyspalvelunsa muualta, kutsutaan hänet sen alueen Ikäneuvolaan. Tarkastukseen kuuluu sairaanhoitajan ja fysioterapeutin vastaanotto, sekä laboratoriokokeet. Neuvolassa kartoitetaan kattavasti terveydentilaa ja elintapoja. Tarkastuksen perusteella annetaan yksilöllistä neuvontaa, jatkosuosituksia ja vinkkejä hyvinvointiin tai tarvittaessa ohjataan jatkotutkimuksiin. Tämä palvelu on saanut runsaasti kiitosta sitä käyttäneiltä.
Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto VALLI ry:n johdolla on tänä keväänä valmistunut selvitystyö ETSIVÄN VANHUSTYÖN KOHDERYHMISTÄ, VAIKUTUSMEKANISMEISTA JA KEHITTÄMISTARPEISTA.
”Aineisto osoittaa, että etsivä vanhustyö tavoittaa ikääntyneitä, joiden toimijuus on heikentynyt usealla tasolla samanaikaisesti. Psykososiaalinen hyvinvointi ja ihmissuhteet muodostavat keskeisimmän tunnistetun tarvekokonaisuuden, mutta työntekijähavainnot osoittavat, että taustalla vaikuttavat usein rakenteelliset tekijät, kuten digisyrjäytyminen, palvelujärjestelmän monimutkaisuus ja tuen vastuiden epäselvyys. Nämä tekijät rajoittavat ikääntyneen mahdollisuuksia hakea ja vastaanottaa apua ajoissa.”
Ikäihmisten aktivoivia kuntapalveluja meillä tuottavat lähinnä liikunta- ja kulttuuripalvelut, joiden palveluissa usein ovat tietyt samat aktiiviset
ikääntyneet. Eläkeläisyhdistykset ja vanhusneuvosto tekevät myös arvokasta työtä ikäihmisten hyväksi. ”Passiivisimpien” ikäihmisten tavoittaminen on kuitenkin vaikeaa.
Esitämme, että Naantali lähtee selvittämään, mitä niille naantalilaisille vanhuksille kuuluu, jotka jäävät yksin kotiin ja palvelujen katvealueeseen, yhteistyössä Varhan, seurakunnan ja yhdistysten kanssa. Tähän tulee osoittaa talousarviossa määräraha, joka määritellään erikseen. Hankerahan mahdollisuutta tulee myös selvittää.
Tämä ennaltaehkäisevä työ on inhimillinen kädenojennus ikääntyneille kuntalaisillemme, jotka vielä pärjäävät omin voimin, mutta joilta esimerkiksi kutsu ikäneuvolaan on mennyt ns. ohi. Varhan alueen kunnissa on omia käytänteitä, ja niihin perehtymällä voisi päästä alkuun.
Tunne siitä, että välitämme, auttaa jaksamaan ja tuo turvallisuuden tunnetta niin vanhukselle kuin hänen läheiselleen.”
Muita aiheita valtuustossa
Valtuustossa esiteltiin myös talouden raportti tammi-maaliskuulta sekä ennuste loppuvuoden kehityksestä. Maaliskuun lopulla tilanne näytti huonommalta, mitä talousarviossa, mutta ilmeisesti pientä parannusta on sen jälkeen tapahtunut.
Alijäämäisestä talousarviosta huolimatta valtuustossa myönnettiin lisämäärärahaa maanhankinnalle sekä Taimon rannan suunnitteluun. Nämä kohteet nähtiin tärkeinä, jotta kaupungin kehitys ja elinvoima paranee ja kaupunkisuunnittelua voidaan edistää strategian mukaisesti.
Kokouksessa myös hyväksyttiin Hallipolun asemakaavamuutos, joten keskustaan on nyt mahdollista rakentaa lisää palveluasumiseen tarkoitettua rakennusta. Kaavamuutos on ollut tekeillä pitkään ja ikävä kyllä se valmistui huonoon ajankohtaan: hallitusten leikkausten vuoksi palveluasumisen rakentamisen tuet ovat vähentyneet ja se saattaa vaikuttaa rakentamishalukkuuteen sekä -mahdollisuuksiin.
Valtuusto päätti myös äänestysalueiden muutoksesta. Tulevissa vaaleissa Luonnonmaan alue on oma äänestysalueensa. Valtuusto myös hyväksyi Naantalin musiikkijuhlien sääntömuutoksen. Sääntömuutoksessa lopetettiin hallintoneuvosto ja tilalle tuli talousvaliokunta sekä työvaliokunta.
Kommentti ympäristöohjelmaan
Kokouksessa myös esitettiin ympäristöohjelma vuodelle 2026 sekä ohjelman toteumaraportti vuodelta 2025. Ympäristön tila sekä tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet nousivat keskusteluun myös Naantalin Työväenyhdistyksen yleisessä kokouksessa. Keskustelun pohjalta ryhmäpuheenjohtaja Annika Rintamäki piti aiheesta seuraavan puheen:
“Kiitos puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Ympäristöohjelma on laaja. Viime vuodelle on toteutettu tai aloitettu 45 toimenpidettä. Ja tälle vuodelle on suunniteltu 57 toimenpidettä. Naantalin Työväenyhdistyksen yleisessä kokouksessa heräsi kuitenkin huoli siitä, ovatko toimenpiteet tarpeeksi vaikuttavia ja tekeekö kaupunki kaikkensa ympäristön suojelemiseksi. Ryhmässämme nousi esille esimerkiksi Naantalin vuokraamien peltojen vuokrasopimukset, eli onko Naantalin kaupungin omistamilla pelloilla ryhdytty toimeen, jotta estetään ravinteiden valuminen mereen. Myös lumenkaatopaikan siivous sekä Kailonrannan kaislikot huolestuttivat.
Ymmärrämme, että ympäristönsuojeluun ei ole yhtä isoa toimenpidettä, joka tekisi ihmeitä vaan toimenpiteet koostuvat pienistä teoista, jotka yhdessä vievät ympäristönsuojelua eteenpäin. Olisiko ympäristöohjelmassa kuitenkin syytä arvioida yksittäisten tekojen vaikuttavuus, jotta maallikkokin ymmärtää, paljonko eri toimenpiteillä on vaikutusta. Toteumaraportissa voisi olla myös eri päätavoitteiden kohdalla arvio aikajanasta, eli kuinka lähellä tavoitetta olemme, jotta raportista näkee, viekö toimenpiteet meitä kohti tavoitetta. Ymmärrän, että asiaa on vaikea arvioida absoluuttisesti, mutta kaupungin käytössä on muitakin mittareita, jotka saattavat olla subjektiivisia, epätäydellisiä ja vain suuntaa antavia. Mutta suuntaa antavakin on parempi, kuin ei mitään.
On myös rajallista, paljonko pystymme kaupungin sisäisesti vaikuttamaan esimerkiksi saaristomeren tilaan, sillä ravinnekuormaa syntyy myös Naantalin ulkopuolelta.Tämän vuoksi olisi tärkeää, että ohjelmassa näkyisi myös edunvalvonta yhtenä toimenpiteenä ja että sitä tehtäisiin voimakkaasti.
Yhteenvetona, että ympäristönsuojelu nähdään erittäin tärkeäksi asiaksi ja uskallan väittää, että sen eteenpäin viemiseksi ja uusien ideoiden toteuttamiseksi on poliittista tahtotilaa myös muiltakin puolueilta. Eli poliittisesta tahtotilasta tai mandaatista tämä ei jää kiinni. Kiitos. “
