Naantalissa käännettiin keskiajalla tyylitietoisesti

kaukomikko20150923

Turun
yliopiston tiedote  (Väitös: FM Mikko Kauko, 2.10.2015,
pohjoismaiset kielet)

Uutisen välitti prof. em. Keijo Virtanen.
Jöns Budden patsas on kirkon mäell
ä

Naantalin
luostarissa 1400-luvun jälkipuoliskolla vaikuttanut munkki ja  Jöns
Budde käytti tyylillisiä ja kielellisiä keinoja tekstien sisällön
dramatisointiin ja yksityiskohtien painottamiseen tietoisesti ja luovasti.
Mikko Kaukon Turun yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa myös, että
Raamatun tekstien keskiaikaisia kansankielisiä käännöksiä ei tarkoitettu
luettaviksi sellaisinaan, vaan ne olivat apuvälineitä latinankielisen pyhän
tekstin lukemisen tueksi.

Kauko
on tutkinut väitöskirjassaan munkki ja kääntäjä Jöns Buddea, joka
1400-luvulla käänsi Naantalin luostarissa suuren määrän tekstiä latinasta
ruotsiksi.

– Budden
käännösten tyyli ja kieli kertovat kielikontakteista, mutta myös kääntäjän
pyrkimyksestä tuoda esiin omia painotuksiaan. Latinan ja saksan vaikutusta
tyyliin ja kieleen ei tule katsoa negatiiviseksi piirteeksi Budden ruotsissa,
vaikka vanhemmassa tutkimuksessa on niinkin asennoiduttu, Kauko toteaa.

Kauko
osoittaa, että vaikutteita voi käyttää hyväkseen luovasti ja tarkoituksella,
eivätkä ne tarkoita esikuvien orjallista seuraamista.

Raamatun
tekstien käännökset apuneuvoja pyhän tekstin lukemiseen

Kaukon
mukaan Budde käänsi monen tyyppisiä tekstejä ruotsiksi.

– Budde
käänsi sellaisia varten, joiden latinan taito ei ollut riittävä alkutekstien
käyttämiseen. Budden Raamatun tekstien käännökset ovat vapaita ja sisältävät
selityksiä, kertoo Kauko.

Kauko uskoo,
että ne on tarkoitettu apuvälineiksi ja kommentaareiksi luettaessa Raamattua
latinaksi.

– Pyhää
tekstiähän ei saisi mennä muuttamaan. Latinankielinen versio oli se
varsinainen pyhä teksti ja sen lukeminen oli ensisijaista. Kansankielinen
käännös ei ole tarkoitettu luettavaksi sellaisenaan, vaan latinan rinnalla
apuna, toteaa väittelijä.

Varmat
tiedot Buddesta henkilönä vähäisiä

Buddeen
liittyen on esitetty monenlaisia hypoteeseja koskien hänen kotipaikkaansa,
sukuyhteyksiään ja opintojaan.

Kauko
suhtautuu väitöskirjassaan kriittisesti aiempiin pohdintoihin. Väittelijä
katsoo, että on arveluttavaa arvailla sellaista, jota säilyneet lähteet eivät
suoraan todista.

Kauko on
tarkan tekstinluvun avulla tutkinut, mitä säilynyt materiaali voi kertoa
Budden persoonallisuudesta kääntäjänä.

– Tyyli- ja
kieliasiat kertovat ainakin siitä, että Budden nimiin pannut anonyymit
tekstit todennäköisesti todella ovat Budden kynästä. Oliko Budde sitten
Suomen ensimmäinen kirjailija kuten joskus on luonnehdittu? Se on vähän
harhaanjohtavasti sanottu, vaikka Budden merkitystä ei voikaan vähätellä,
sanoo Kauko.

**

FM Mikko
Kauko on syntynyt 1983 Forssassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Forssan
yhteislyseosta. Filosofian maisteriksi hän on valmistunut 2009 Turun
yliopistosta. Mikko Kauko toimii tuntiopettajana Turun yliopistossa. Väitös
kuuluu pohjoismaisten kielten alaan.

Väittelijän
yhteystiedot:

mikkau(at)utu.fi

Väitöskirja
on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/113787

23.9.2015

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa