Merkittävä talouspoliittinen näkökulma politiikkaan .
Thomas Piketty on Joel Suss FT:n haastattelussa hahmottanut maailma ja näkee tilanteen selkeästi.
Hänellä on myös selvä näkemys ainakin yhdestä asiasta verotuksesta. Mutta ensi hän kuvaus siitä miten tähän on tultu:
Minulle teollisen vallankumouksen jälkeen on kolme suurta ideologista perhettä: nationalismi, liberalismi ja sosialismi. Nationalistinen puoli on se, mitä nähdään kaikissa maahanmuuttovastaisissa liikkeissä Ranskassa, Britanniassa ja niin edelleen. Trump on ehdottomasti nationalisti, sekä maahanmuuttovastaisissa ja etnosentrisissä ulottuvuuksissa että eräänlaisessa uuttopuheessaan muuta maailmaa kohtaan.
Puhtaasti liberaali, yritysmyönteinen leiri on heikentynyt huomattavasti kasvavan eriarvoisuuden ja keskiluokan tulojen pysähtymisen vuoksi. Nykyään mielestäni perusyritysmyönteisellä agendalla ei voida enää tulla valituksi uudelleen. Katsokaa Britannian konservatiivipuoluetta – tähän tyytyväinen äänestäjäkunta on niin kapea, ettei kukaan tule koskaan tulemaan valituksi uudelleen. Siksi oikeistolainen puolue [Reform UK] ja joskus jopa miljardööri, kuten Elon Musk, kääntyvät nationalistisen, maahanmuuttovastaisen ja vasemmistovastaisen diskurssin puoleen, koska heidän mielestään tämä on ainoa tapa – kyynisesti sanottuna – yrittää saada kansanäänet.
Sitten on demokraattinen sosialistinen puoli, jota voi kutsua vasemmistolaiseksi tai tasa-arvoisemmaksi puoleksi. Tämä poliittinen perhe on ollut historiallisesti uskomattoman menestyksekäs. Se on rakentanut hyvinvointivaltion ja tuonut vaurautta ja tasa-arvoa sellaisessa määrin, ettei kukaan olisi voinut kuvitellakaan sata vuotta sitten.
Mutta he ovat tavallaan lakanneet ajattelemasta tulevaisuutta. Heistä on tullut joissakin tapauksissa vain säilyttämisen voima, joka puolustaa hyvinvointivaltiota, puolustaa sosiaalijärjestelmää, ja mielestäni heidän on ajateltava asiaa uudelleen, laadittava uusi tulevaisuuden ohjelma – kansainvälisempi ja myös tasa-arvoisempi.
Tämän täytyy johtaa erittäin voimakkaaseen eriarvoisuuden sekä vallan ja varallisuuden jakautumisen supistumiseen. En väitä, että se olisi helppoa, mutta vaihtoehtona on tällä hetkellä nationalistinen puoli, koska kasvava eriarvoisuus ja mediaanitulojen pysähtyminen ovat heikentäneet yritysmyönteistä ja liberaalia puolta.
Tämä arvio on sillä tavalla koskettava, että olen uskonut sellaiseen liberaali- keskusta vasemmistolaiseen malliin. Tarkoitan, että tämä pohjoismainen yhteiskunta, jossa markkinatalouden ja julkisen talouden välillä on toimiva symbioosi, joka tuottaa enemmistölle hyvää, voisi olla valitseva järkevien ihmisten valinta.
Nyt näyttää siltä, että tämä malli ei pärjää ja vasemmiston on valittava selkeä linja jonka keskeisenä ideana eriarvoisuuden ja julkisen talouden ongelmien ratkaisuna olisi varallisuusverotus.
Tämä idea on tullut torjuttua esimerkiksi sosialidemokraattien piirissä ja torjumiseen on käytetty tutkimuksia sen haitallisuudesta innovaatioiden kehittymiseen ja sitä kautta sen pelätään olevan taloudellisen kasvun esteenä.
Hyvä kirjoitus. Nationalismi on mielenkiintoinen käsite. Ilman tietynasteista nationalismia ei olisi olemassa kansallisvaltioita, mukaan lukien itsenäistä Suomea. Se on ollut rakentavasti paikallaan konkreettisten tarpeiden toteuttamisessa. Kansainvälisen tasa-arvon vaatimus on siinä määrin abstraktio, että tiedostamattamme kavahdamme sitä: vaatiiko se meitä yltäkylläisiä luopumaan jostain? Asiat eivät hahmotu selkeästi. Negatiivinen nationalismi voimistuu torjumaan epäselvyyden aiheuttamaa pelkoa. Ulkomaalaisten työntekijöiden sorto ei ole varsinainen uutinen. Kun työskentelin rakennusalan yksinyrittäjänä 2014-2020., jokainen työntekijä ja luottamushenkilö jokaisella työmaalla tiesi, jos virolainen, venäläinen, ukrainalainen, puolalainen, romanialainen, kroatialainen…jne, duunari työskenteli alihankkijan palveluksessa, hänelle pääsääntöisesti, ehkä ei koskaan, maksettu ylityö- ja viikonloppulisiä. Jos pääsi pääurakoitsijan kirjoille, se muutti asiaa, joskaan ei sataprosenttisesti silloinkaan. Kysyin yhdeltä luottamushenkilöltä, miksi asiaan ei puututa. ”Miten niin, ne on ulkomaalaisia.” Suomalaiset työntekijät kokevat ulkomaalaiset uhkana. Negatiivinen nationalismi lienee isompi asia, kuin vasemmistossa julkisesti myönnetään?