Talouselämässä Ville Kopra moittii pankkeja:
Yrittäjäkollegoiden kanssa keskustellessa on noussut esiin, että kun lainaa lopulta saa, ehdot ovat kovat.
”Pistät itsesi munaskuita ja kotitaloa myöten firmaan kiinni. Pankit eivät halua ottaa riskiä yhtään. Riskinottoa on siirretty Finnveralle ja eläkevakuutusyhtiöille”, Kopra sanoo.
Finanssiala on muistuttanut, että pankkien ei pidäkään kantaa yrittäjäriskiä.
”Pankeilla menee paremmin kuin koskaan. Kyllä niidenkin vähän kuuluisi sitä riskiä joskus ottaa. Saataisiin pyörät pyörimään ja uskoa valettua. Nythän tämä on järkyttävän näköistä”, Kopra sanoo.
Suomen Yrittäjien (SY) teettämän kyselyn mukaan joka viides pk-yritys kokee, että rahoituksen saanti on vaikeutunut viimeisen vuoden aikana, ja kasvua tukevia hankkeita on jäänyt toteutumatta rahoituksen puutteesta. Pääkaupunkiseudulla lainoitusta saa parhaiten.
Kopran mielestä yksi avainasioita on, että pankeissa ei enää tunneta yrityksiä. Syynä on pankkitoimintojen keskittäminen.
Kim Väisänen finanssiviisaiden kerhossa pudotteli ja sadatteli kun kysyttiin mikä uusi jarru, kun nyt jouduttiin tarkkailuluokalle: Ykiskertaien vastaus alkoi suuryritysten onnettoman kasvun vertailulla ja osinkojen rohmuamisella ja lakonisesti.
” Helvetin huonoja yrittäjiä”
Ja tilastotkin vertailussa puhuvat, että eroja on suomalaisten käyttäytymisessä tai järjestelmän ohjauksessa .
Suomen kansantalous on velkojen yhteismäärässä vähiten velkaantunut !
Suomen Ekonomien elinkeinopolitiikan erityisasiantuntija Ted Apter kirjoittaa Kauppalehdessä 26.11. voimakkaan poleemisesti, mutta epäilemättä varteenotettavasti.
”Keskeiset syyt kasvun puutteeseen löytyvät suurten yritysten sisältä.
Suomalaisissa yrityksissä on maksettu liikaa osinkoja ja tehty liian vähän yritysten osakkeiden arvoa nostattavia kasvuinvestointeja. On investoitu pitkän aikaa liian vähän tutkimukseen ja kehittämistoimintaan, joka luo tuottavuuskasvua.
Kasvuhaluttomuus on näkynyt myös verrattain vähäisinä yritysostoina, asiantuntijoiden ura- ja palkkakehityksen heikkoina kannustimina sekä liian pieninä panostuksina myyntiin.
Osaksi edellä mainitut tekijät näkyvät siinä, että heikoimmin on suoriuduttu verrokkimaihin nähden ulkoisten ideoiden ja parhaiden käytäntöjen tuomisessa omaan yritykseen.
Osaltaan tähän on vaikuttanut systemaattisten innovaatioiden synnyttämisen puutteet.
Laajalti ongelmana tunnistettiin visionäärisen ja inspiroivan johtajuuden puutteet. Toinen tapa muotoilla tämä on keskittyminen kulukuriin tulevaisuuden kasvun luomisen sijaan.
Edellä mainitut syyt löytyvät konsultointiyritys McKinsey & Companyn elokuussa 2025 julkaisemasta raportista.
Jos Suomi halutaan nostaa jaloilleen, on uskallettava panostaa enemmän niihin yrityksiin, jotka todella haluavat uudistaa maailman lisäksi myös omaa toimintaansa. Tähän lukeutuvat monet startupit ja kasvuyritykset.
Siksi niiden mahdollisuuksia kasvaa nopeammin pitäisi tukea esimerkiksi houkuttelemalla VC-rahastoja Suomeen.
Lisäksi tulisi lanseerata uusi pysyvä oleskelulupaväylä Kanadan pistemallia mukaillen kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi.
Kolmanneksi on syytä luoda kotimaisten kielten palveluseteli. Sillä voidaan tukea maahanmuuttajien kielten oppimista työn ohessa, madaltaa työllistämiskynnystä ja lisätä suomalaisten yritysten diversiteettiä tukemaan kasvua.”