Rauno Saari: Vaalista vaaliin

Rauno Saari C 20200512

 

Presidentinvaalit ovat puhuttaneet jo  viime vuoden.

Gallupeja, haastatteluja ja arvioita on esitetty. Ulkoministeri  Pekka Haavisto on nostettu kruununprinssiksi ja vaihtoehtoisina kestoehdokkaina esitellään Suomen Pankin Olli  Rehn ja Ulkopoliittisen Instituutin väsymätön lausuntojen antaja Mika Aaltola. Kuitenkin vaaliin on ilmoittautunut  vain Liike Nytin Harri Harkimo. Tilanne on tietenkin   kutkuttava. Istuva, suosittu presidentti ei voi   kahden kauden rajoituksen takia kamppailla paikasta. Suuremmissa puolueissa on kuitenkin oltu vaitonaisia. Syynä ei ole   reservin puute. Vaalien keskinäinen ajoitus ja tärkeys ymmärretään vaan    paremmin. Puolueissa   keskitytään   eduskuntavaaleihin, huhtikuun   hallitusneuvotteluihin ja pääministerin valintaan. Presidentiksi tähyävien esivaalit käynnistyvät tämän jälkeen. Kesäjuhlissa ja -tapahtumissa  ei tule olemaan  puutetta tasokkaista puhujista.

+++++

Eduskunta on palannut   joulutauolta. Kiri kohti huhtikuun 2.päivän vaalia on alkanut 
ja pöytiä siivotaan. Keskeneräisiä asioita on edessä  runsaasti. Osa esityksistä raukeaa. Viime kevään kehysriihessä budjettiraamit paukkuivat. Hallitus jakoi rahaa rennolla kädellä. Tammikuun lisätalousarviossa pitäisi löytyä jotain   vielä  hyvinvointialueille, maatalouden kustannuksiin ja sähkön hintatukeen. Lisämurheen  tähän totiseen paikkaan  tuovat   valtiovelan  kasvaneet   korkokulut.

Koetuista kriiseistä huolimatta työllisyys on pysynyt hyvällä tasolla. Se on jopa parempi, mitä hallitus tavoitteekseen asetti. Inflaatio kuitenkin kiusaa, hintojen nousu on ollut nopeaa ja kansalaisten ostovoima heikkenee. Ollaan joutumassa hinnat-palkat-kierteeseen, jossa kukin taho yrittää kompensoida tappioitaan. Siitä ei hyvää seuraa kenellekään.

Sanna Marinin(sd) hallitus on saanut  tunnustusta  pandemian ja Nato-jäsenyyden hoidosta. Työllisyydessä onnistuminen on heijastunut  myönteisesti tuottavuusvajeeseen .Kansantalous ei ole ollut samalla tavalla hallituksen  keskiössä . Suomi on investoinut talouskasvun kannalta heikosti tuottaviin kohteisiin. Martti Hetemäki puhuu seiniin investoinnista, kun tarvittaisiin keskittymistä tietoon, teknologiaan  ja aineettomaan pääomaan. Jos kasvu ei riitä, tarvitaan   kuluihin menoleikkauksia tai verojen nostoa. Kumpikin on myrkkyä poliittiselle päättäjälle. Taloudelliset asiat eivät vaadi  erityistä nerokkuutta, sanoi  Juho-Kusti  Paasikivi.” Ne vaativat vain järkevää ajattelua ja lujaa johtoa”.

+++++++

Korkea inflaatio, Ukrainan sota, hidas taloudellinen kasvu ja nousevat korot ennakoivat piinallista aikaa tulevalle hallitukselle.

Velkaloukkua on vaikea laukaista. Maailmanpankki kasvattaa   murhetta ennakoiden hidastuvaa, globaalia   talouskasvua ja kiristyvää  rahapolitiikkaa. Eikä rauhanpuhujia näytä löytyvän Venäjän ja Ukrainan sotaan. Vaikka tiedetään, ettei ole hyvää sotaa, eikä huonoa rauhaa.

Pääministerin viittaa sovitetaan puheenjohtaja Petteri Orpolle (kok). Orpo  kiittää Juha Sipilän (kesk) hallituksen tekemiä  neljän miljardin säästöjä  ja lupautuu samaan  ensi vaalikaudella. ”Julkisista menoista  pois  miljardi vuodessa ja neljä miljardia vaalikaudessa .Eikä  veroastetta nosteta, pikemminkin lasketaan”, sanoo Petteri  Orpo.

Aikamoinen epeli eläväiseksi!

Rauno Saari

6.2.2023

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Sisällysluettelo

 


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa