Mikko Rönnholm

Maailman talouden murros: Vapaat markkinat, valtiokapitalismi vai teknologiajätit käymistilassa

Uusi raknneen Ran Froohor 20190707JPG

Donald Trumpin kauppariita/ deelin teko Kiinan kanssa heiluttaa markkinoita . Mutta tämä ei ratkaisevassa asemassa tulevaisuuttamme kannalta, arvioivat huippujohtajat, joita Rana Foorohar oli tavannut. Monet heistä olivat valmiita valmistautumaan uuteen maailmanjärjestykseen, johon että ei sisälly kahden maan (Yhdysvaltojen ja Kiinan), vaan kilpailu kolmen järjestelmän – liberaalidemokratian ja vapaiden markkinoiden, valtion ylläpitämä kapitalismin ja kyber-liberalismin – välillä.

Tapaamisesta hän kirjoitti seuraavan alla vapaasti referoidun jutun

He ovat yhtä mieltä siitä, että heidän on autettava kehittämään entistä kattavampaa vapaamarkkinoiden kapitalismi, jos he haluavat säilyttää elämän tapansa

Kuulin paljon puhetta ”investoinnista inhimilliseen pääomaan” ja ”kestävien markkinoiden priorisointiin”
Huippukokouksen osanottajat ovat sijoittaneet miljoonia dollareita, ehkä miljardeja, kansanterveyteen, koulutukseen ja ilmastonmuutokseen. Kuluttajatuoteryhmän päällikkö sanoi: ”Sinulla ei voi olla terve liiketoimintaa ilman tervettä yhteisöä”. Monet keskustelut keskittyivät teknologiaan perustuvien työpaikkojen häviämisen sosiaalisten vaikutusten hallintaan. Mutta ei päästy yksimielisyyteen siitä, miten kapitalismin korjattaisiin, puhumattakaan mitä pitäisi tehdä liberaali-demokratialle. Turhautuneita oltiin populistisia pisteitä kerääviin kaikkea liiketoimintaa sormella osoittaviin pinnojen kerääjiin. ”Minun ei tarvitse perustella panostustani yhteiskuntaan”, sanoi yksi EU: ssa toimiva johtaja ”Oma yritys on minun panokseni.”

Toimitusjohtajat sopivat, että ei ole paluuta 1990-luvun avoimille markkinoille. He näkevät Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppakriisin sivilisaatioiden yhteenottona, joka kestää vuosikymmeniä ja jakaa maailman.

Pekingin valtionhallinnon malli oli sekä kateuden että skeptisyyden kohteena.
Jotkut kehitysmaiden johtajat olivat huolissaan hinnasta, jonka he maksaisivat riippuvuudesta merkantilistisesta Pekingistä. Aasialaiset toimitusjohtajat jakautuivat: Jotkut kokivat, että Kiinan yhä repressiivisempi valvontavaltio osoittautuisi liian hauraaksi, kun taas toiset uskoivat, että sen Belt and Road -infrastruktuuriohjelma olisi perustana täysin uudelle ja hyvänlaatuiselle järjestykselle, joka hyödyttää niin itää ja kuin länttä.

Yksimielisempiä oltiin Kiinan syvemmän ymmärryksen tarpeesta. Yhden osanottajan mukaan ”meidän on siirryttävä Cartesianisesta Konfutselaiseen ajatteluun”.
Useampi kuin muutama veikkasivat, että uutta maailman järjestystä johtaisivat pikemminkin yritykset kuin valtiot – siis erityisesti alustoja hallitsevat jättiläiset, joilla on enemmän skaalaetua ja valtaa kuin useimmilla kansakunnila. He voisivat alkaa hyödyntää etujaan tavalla, joka jäljittelee hallituksia, koska niiden ”kansalaisia” ovat nuoremmat digitaalisen ajan sukupolvet, jotka ovat menettäneet uskonsa perinteisiin instituutioihin.

Facebookin suunniteltu digitaalisen valuutan, Libran , käynnistäminen oli kuuma aihe. Yksi osallistuja mainitsi tilastoja, jotka osoittivat, että nuoret luottavat cryptovaluuttoihin enemmän kuin perinteiseen pörssikauppaan. Samaan aikaan kansainvälisten järjestelyjen pankki ja muut, kuten Christine Lagarde , IMF: n päällikkö ja nyt ehdokas Euroopan keskuspankin seuraavaksi presidentiksi, hermostuivat fintechin uhasta maailmanlaajuiselle rahoitusjärjestelmälle.

Muutama digitaalisesti taitava osallistuja näki Libran vain ensimmäisenä askeleena alueille, joilla hallitukset (ainakin lännessä) eivät ole osanneet tehdä muutoksia. Facebook voisi mahdollisesti tarjota verkko-opetusta tai tulla työllistymisalustaksi työntekijöiden leegioille uudessa globaalissa taloudessa.

Yksi osallistuja, huomauttaen, että liberaalit demokraattiset hallitukset eivät yksinkertaisesti pysty liikkumaan tarpeeksi nopeasti tekniikan kanssa, ihmetteli, voisiko ”teknologiayhteisöt olla uusia Westfalenin valtioita”.
Tämän istunnon puolivälissä vieressäni istuva henkilö näytti minulle dian ”alustojen geopolitiikasta”, joka kertoi teknologiayhteisöjen osakemarkkinoiden alueellinen jakautumisesta – 70 prosenttia Yhdysvalloissa, 27 prosenttia Aasiassa, ja 3 prosenttia Euroopassa. Tällä tavoin katsottiin, että ehkä Yhdysvalloilla on vielä enemmän valtaa verrattuna Kiinaan kuin voisi ajatella.
Toisen osanottajan mukaan ”maat ovat merkityksellisiä vain, jos he voivat verottaa yrityksiä”.
Järjestelmiä ei tietenkään ole helppo verottaa. Tämä on yksi niistä ongelmista, joiden kanssa julkiset poliittiset päättäjät painivat ympäri maailmaa. Se on myös se tekijä , joka korostaa kasvaneesta yritysvallasta viimeisten 40 vuoden aikana.

Kysyin, luuletteko, että Facebookin päätoimittaja Sheryl Sandberg voisi asettua ehdolle Yhdysvaltain presidentiksi? : ”Miksi hänen pitäisi? Hän johtaa jo Facebookia.

Ajattelemisen aihetta yllin kyllin. USA:n pressa on tietenkin nappeineen jotain supee-superia. Sellainen valta kiinnostaa ja kun vaalit ovat parannettu painos sattuman valinnasta, niin niissä voi tulla yllätyksiä. Yritysjohtajta pääosin arvioivat tulleensa valituksi muilla perusteilla, myös siksi heidän ei kannata vaihtaa paikkoja, koska yritys presidentiksi on epävarmaa ja tulot romahtavat aianakin presidenttikaudeksi.
Suommestakin muistamme, että Jorma Ollilaa ei homma kiinnostanut.

Toinen juttu: Vladimir Putin halusi haastaa liberaali-demokratian. Mutta hänen vanha ja muutettu järjestelmä ei pääse tähän kisaan – niin kuin ei pääse rikas Saudi Arabiakaan, vaikka fyrkkaa löytyy. Kolme kilpailijaa ovat osittaneet kuitenkin suorituskykyä ja luoneet jotain uutta ja melko paljon hyvääkin. Kiina on nostanut köyhyydestä miljoonia, läntine maailama on luonut hienoja moniarvoisia yhteiskuntia ja teknologia on auttanut kaikkia. Nillä on siis jotain annettavaa. Kysymys on siitä, etteivät ne mitkään käytä valtaansa väärin.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa