Mikko Rönnholm

Nettovarallisuusvero ei huono idea: Sopisi Suomeenkin!

Netto omaisuus kansantuloon verrattuan Sandbu FT 20190220

Martin Sandbu lopettaa  ansiokkaan FT:n  artikkelisarjan ,   jossa hän on pohtinut nettovarallisuusveroa, veroa puoltavaan yhteenvetoon:

Pääomaverosta ei haittaa vaan hyötyä

Varallisuusveron tarkoituksena ei ole vain lisätä pääoman verotusta pääoman kasvun mukaisesti (suhteessa taloudelliseen toimintaan). Tämä voitaisiin lopulta tehdä lisäämällä yleisempiä pääomaveroja, kuten osinkotuottoja tai pääomavoittoja. Nettopääoman verotus on itsessään oikeudenmukainen, sillä pääomien lisääntymisen lisäksi varallisuus on keskittynyt harvempiin käsiin. Hyvin rikkaiden omaisuus on vähemmän kiinni eniten verotetussa muodossa eli asumisessa. Nettovarallisuusveroon on vielä etu, että se voi olla vähiten haitallinen tapa verottaa pääomaa ja myöskin siksi, että  se lisää tuottavuuden kasvua. Kuten aikaisemmissa artikloissa todettiin, ei ole juurikaan syytä pelätä, että varallisuusvero vahingoittaisi merkittävästi varallisuuden kertymistä (ei ainakaan enempää kuin muut pääomaveron muodot).
Mutta säästöjen kannustimien ohella meidän pitäisi huomata kannustimet, joita se luo säästöt sijoitus tavoille. Koska nettovarallisuusveroja kannetaan huomioon ottamatta pääoman todellista tuottoa, koska nettopääomavero tosiasiallisesti rankaisee alhaisen tuoton investointeja ja palkitsevat korkean tuoton.
Joten vaikka merkittävä varallisuusvero alentaa koko pääoman määrää taloudessa, tämä pääoma on tuottavampaa ja korkea tuottavuuden kautta pääomaa kerääntyy nopeammin, mikä taas nostaa tuottavuuden kasvua yleisesti. Tämä on siis menetelmä, jolla verotetaan pääomaa, joka kasvattaa taloudellista kakkua, vaikka se jaetaan uudelleen.

Kahden prosentin vero tuo 4-5 prosenttia BKT:stä kohdistuen vain varakkaimpaan kymmenykseen

Kuinka suureksi nettovarallisuusvero voisi nousta? Idea lähtee siitä, että veroa sovelletaan vain nettovarallisuuden määrään, joka koskee veronmaksajien rikkainta 10 prosenttia väestöstä – toisin sanoen 90 prosenttia veronmaksajista ei maksaisi sitä lainkaan. Suurissa länsimaissa kymmenen prosentin enimmäismäärä on hieman yli puolet yksityisestä varallisuudesta, esimerkiksi Yhdysvalloissa osuus on 77 prosenttia maailman epätasa-arvoraportin mukaan. Ylimmän kymmenennen varallisuuden kynnysarvo on kuitenkin huomattavan samanlainen eri maissa: noin kaksi kertaa keskimääräisen vaurauden taso Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa. Tämä merkitsee sitä, että kynnysarvon yläpuolella oleva verotettava varallisuus on noin kolmasosa yksityisen omaisuuden kokonaismäärästä useimmissa rikkaissa maissa ja hieman yli puolet yksityisestä varallisuudesta Yhdysvalloissa.
Kuten edellä olevasta kaaviosta käy ilmi, yksityinen omavaraisuus on noin kuusi kertaa rikkaiden maiden vuosittaista kansantulo. Yhdysvalloissa ja Saksassa se on hieman vähemmän, mutta se jakautuu kuitenkin epätasaisesti, joten suurinta varallisuutta verotettaisiin tämän hypoteettisen järjestelmän mukaisesti.
Se tarkoittaa 200–250 prosenttia vuosittaisesta kansallisesta tulosta, joka on melko osuva arvio kokonaisvarallisuudesta, joka verotettaisiin useimmissa länsimaissa. Niinpä 2 prosentin nettovarallisuusvero pitäisi tuottaa 4–5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on suuri summa – kymmenesosa ja viidesosa useimpien hallitusten verotuloista.
Se aiheuttaisi valtavan liikkumavaran, jota voitaisiin käyttää vähentämään dramaattisesti muita pääoman veroja tai vähentämään työvoiman ja kulutuksen veroja tai poistamaan kielteisiä marginaaliveroja alhaisille tuloille, jotka aiheutuvat hyvinvointijärjestelmistä tai julkisten hyödykkeiden tukemisesta. Lisää älykäs verouudistus huomioon ottaen neljän kirjoituksen faktojen lisäksi sen tosiasian, että varallisuusverolla itsessään lisää tuottavuutta. Varallisuusvero alkaa näyttää niin lähellä ilmaista lounasta olevalta, kuin talouspolitiikassa sellaista voi olla.

Sopii Suomeen

Alla oleva numerosarja katsotaan Suomen asetelmaa. Numerosarja vuodelta  BKT / Ansio- ja pääomatuloverot, yhteisövero / Valtion Menot yht.  223,9 / 13,3 / 55,0 miljardia euroa.
Jos kansainväliset ehdotukset voitaisiin soveltaa sellaisenaan voisi nettoverallisuuden tuotto olla 9-11 miljardia. Ottaen huomioon, ettei Suomessa ole ehkä niin keskittynyt  omistus, kertymä Sandbun säännöillä olisi ilmeisesti vähäisempi kuitenkin runsas puolet   eli 4-6 miljardia. Sekin on paljon.
SDP:n kannattaisi tämä asia selvittää ja joskus voisimme olla verokilpailussa kärkipäässä tarkoitan verojen keruussa uusilla menetelmillä.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa