NYK 100- vuotta: Mikko Rönnholmin ja Otto Elomäen puheet

SankarihaudallakuvaJV20151031.jpg

Koulu on vättämätön, tärkeä ja kannattava
Mikko Rönnholm, valtuuston puheenjohtaja NYK 100 vuotta 31.10.2015

Arvoisat  rehtorit, opettajat ja koulutoverit, hyvä juhlaväki

Seisomaan nousten teimme kunniaa Suomen lipulle. Verner Vihervuoren trumpetin soidessa Finlandia hymniä siirsimme ajatuksemme menneisiin aikoihin. Taustakuvaksi oli heijastettu Loistakaa tähtinä maailmassa historiikin sivu, joka kertoo koulun entisen oppilaan ja rehtorin Rafael Suvannon urasta ja sankarikuolemasta. Palvontaan syyllistymättä voinemme yhteisesti häneen kohdistaen tehdä kunniaa edesmenneille Naantalin Yhteiskoulun perustajille, johtajille, opettajille, rakentajille, pystyssä pitäjille ja kaikille koulua käynneille.
Juhlatoimikunnan puolesta laskimme  Keijo Virtasen ja Jouni Ristolaisen laskimme aamulla kukat Akusti A. Aarnion  ja sankarivainajien haudoille.

Tervetuloa Naantalin Yhteiskoulun satavuotisjuhlaan.

Aivan aluksi pyydän kiittää kouluenn johtoa, opettajia, oppilaita sekä talkoissa mukana olleita entisiä oppilaita koulun satavuotisjuhlajärjestelyistä.

Koulun juhlassa, kun ollaan, niin aloitankin tervehdykseni entisen opettajani kysymyksellä:
Mitä tapahtuu, kun kappale upotetaan veteen? Aikoinaan vastauksen viipyessä, hiljaisuuden katkaisi kysyjän Mauno Kesäläisen vastaus: Se kastuu.

Muitakin oikeita vastauksia on, muistammehan veden aiheuttaman nosteen.
Tervehdyksen pitäjän asema huomioon ottaen, kysyn miten yhteiskoulusta ja sen seuraajista lukiosta ja yläasteesta kaupunki on kostunut?

Koulua ei olisi ilman kaupunkia, on tietenkin lähtökohta. Mutta koulua ei olisi, jos sata vuotta sitten kaupunki olisi asiasta päättänyt. Vasta ilmestyneen historiikin sivuilta selviää, että kaupunginvaltuustossa puhuttiin ihan tuttuun tapaan ”Hyvä hanke, mutta aika ei ole sopiva, eikä laskelmiin voi luottaa”.
Äänten mennessä tasan valtuuston ruotsinkielisen puheenjohtajan Atte Francken ei-ääni ratkaisi eikä avustusta tullut.
Mutta suomenkielinen ja- mielinen kansalaisyhteiskunta oli uskossaan vahva, ja koulu aloitti ilman kaupungin avustusta. Ihme tapahtui.

Myöhemmin annettiin halkoja seitsemän syltää, kertoo historian kirja.

Siitä saa oivan lähtökohdan arvioida 100 vuoden muutosta yleisellä ja Naantalin tasolla:
Seitsemällä sylillä eli 28 motilla käyttäisi Naantaliin tulevaa monipolttolaitosta viisi minuuttia. Sata vuotta sitten Suomessa käytettiin halkoja 22 miljoona kuutiota ja sähköä 200 GWh eli energiasisällöllä laskettuna puuta käytettiin 165 kertainen määrä. Nyt puun halkokäyttö on viisi miljoonaa kuutiota ja sähkö 83 TWh eli Sähköä käytetään 12 kertaa enemmän kuin puuta
Kirjan mukaan vuoden 1916 opettajattaren 130 markan kuukausipalkalla  olisi saanut pari syliä halkoja tai Sähköä 300 KWh Nyt opettajan kuukausipalkalla saisi 20 syltää siis kymmenkertainen määrän ja sähköä 30 000 KWh eli 100 kertaisen määrä sadan vuoden takaiseen aikaan verrattuna
Maijamäen koulurakennuksen sähkön käytöstä ja 80 000 osa  maan sähkön käytöstä.
lämmittämiseen tarvittaisiin 135 syltää puita ja koulun sähkön käyttö on 1 GW:ta eli 200 osa sadan vuoden takaisesta koko maan sähkön käytöstä, joka oli taas viidesosa Naantalin laitosten nykytuotannosta

Juhlivan koulun historian voi jakaa kahteen puolivuosisataan

Ensimmäinen puolikas oli yksityistä koulua, Ruotsin opettaja Tuulikki Savia sanoisi että käynnissä oli  kampen för existensen, olemassa olon taistelu.

Koulun ja kaupungin suhdetta kuvaa Uudessa Aurassa esitetty periaatteellinen kysymys: Voiko kaupunki nauttia kannatusta yhteiskoululta.
Kysyjä huomautti, että opettajien maksamat verot ovat huomattavat ja mikä merkittävää, että kesäkaupungin asuntoihin saatiin vuokralaisia ja vielä se, että naantalilaisten ei tarvitse lähteä muualle.
Koulussa oli vuosina esim. lukuvuonna 1925-1926  95 oppilaasta 25  Naantalilaista. Vuonna 1936 naantalilaisten ja muiden muualta tulleiden suhde oli kääntynyt naantalilaisten voitoksi 60/40.
Toinen vuodelta 1936 oleva lukusarja pistää silmään:
Koulun valtionavut olivat - vaikka olivat laskeneet yli 200.000 markan tasosta - tuolloin 120.000 markka ja kaupungin avustus  14.400 markkaa. Valtionapujen merkityksen ymmärtää, kun vertaa sitä kaupungin verotuloihin, jotka olivat yhteensä 340.000 markkaa ja toiseksi siihen, että kaupungin muihin tarkoituksiin saamat valtionavut 41.000 markkaa yhteensä.
Koulun avulla kaupunkiin saatiin valtion ja yksityisten ulkopuolista rahaa huomattavan paljon. Koulu oli pienimuotoinen sampo.

Herrojen kolulu
Historiikissa puhutaan herrojen koulusta, mutta Naantalin olosuhteissa ei kysymys ollut siitä, kuten nykysilmin voisi luulla, että täällä olisi vasemmistolaisella asenteella ollut kaunaisuutta parempien ihmisten koulua kohtaan. Vasen laita oli tuolloin kuriositeetti, Suomen toiseksi pienimmän köyhän kaupungin pikkuporvarillinen nuukuus ratkaisi. Kaupunki EI TAINNUT OLLA SOIHDUNKANTAJIEN ETURIVIÄ. Onneksi koulun aktiivit sivistysporvarit eivät antaneet periksi ja koulun opettajat sietivät paikallista joustaa palkkapolitiikassa.

Hyvät kuulijat

Sodan jälkeinen kaupungin kasvu ja uudenlainen asenneilmasto toi kouluun oppilaita ja koulun kahdeksan luokkaiseksi muuttaminen oli harvinaisen viisasta ennakointia. Kunnianhimoisen rehtori-tohtori Kurt Enkolan rooli oli tässä ratkaiseva.
Koulusivistyksen yleistymisen merkiksi historian siivet suhisivat silloin, kun ensimmäiset ylioppilaat kirjoittivat ylioppilaiksi 1952 Naantalin Työväentalolla.

Koulutalo oli toinen ihme

Ja sitten harpottiin eteenpäin oppilaiden määrässä ja koulutilojen laadussa: 1950 luvulla sodan jälkeisen jälleenrakennuksen ja rahojen niukkuuden aikoina saatiin kouluolot asialliselle tasolle. Naantali menetti muutamaksi vuodeksi koulun maaliskuntaa, raja kulki Kristofferin kadulla. Mutta sekin oli onnistunutta ennakointia, sillä koulun lähestyessä 50-vuotispäiviään (1964) oli jo maaliskunta ja kaupunki yhtyneet. Koulun oppilasmäärä nousi yli 750 oppilaaseen ja nykyrahassa koulu oli käyttänyt investointeihin yli 5 miljoonaa euroa. Ja tämä tapahtui ennen Nesteen jalostamon tuomaa kehitysloikkaa. Se oli toinen ihme.

Yhteiskunta muuttuu: Asenne ja resurssit johtava kaupungin kouluun

Yhteiskunnallinen muutos tuli samanaikaisesti entistä enemmän kolutusta suosivaksi ja kaupungin resurssit paranivat ja halukkuus panostaa koulujen kehittämiseen oli rikkaaksi itsensä tuntevalle Naantalille niin suurta, että mitään valtionapuja ei odotettu eikä yhteiskoulun siirtämistä peruskoulujärjestelmän mukaiseksi odotettu, vaan koulu otettiin kaupungin kouluksi ennakoiden tulevaa tilannetta.

Naantalin on sen jälkeen panostanut koulutiloihin ja opetuksen tasostakaan ei ole tarvinnut tinkiä. Koulun 100 vuotisen historian toinen puolikas on ollut kaupungin koulun historiaa. Tarkoitan, että puolin ja toisin on tunnettu yhteenkuuluvuutta.
Kaupunki oli kouluun ja koulukin useimmiten kaupunkiin melko tyytyväinen.
Tämä oli sitä Kesäläisen mainitseman kastumisilmiön toista vaikutusta; kaupungille koulu on merkinnyt nostetta. Voi sanoa, että koulu on ollut yksi itsenäisen kaupungin symboleista, jota on tarvittu suuren itäisen naapurin laajentumispyrkimyksiä vastustettaessa. Ja niinpä omasta koulusta on pidettävä kiinni jatkossakin.

Uskomattoman edullinen koulu
Unohtamatta koulun yleissivistävän merkityksen ensisijaisuutta rohkenen arvioida, että instituutioiden välisessä kustannus hyöty analyysissä jopa nykyisellään lukio on kaupungin kannalta ellei ihan taloudellisesti tuottava niin kuitenkin omillaan toimiva. Koulu maksaa kaupungin tuottavalla tilalaitokselle käypää vuokraa. Kaupungilla on 10 000 neliön kiinteistö, jonka arvo kirjapidossa on 5,8 miljoonaa eli alle 600 €/m2. Lukion kaupungin nettomenot ovat 0,5 miljoonaa kun henkilöstökulut ovat 1,6 miljoonaa, valtion avut 1,9 miljoonaa. Missään muussa julkisessa hyvinvointipalvelutoiminnassa ei ole tällaisia suhteita.


Koulu on tuonut voimavaroja kaupungin hallintoon.
Tämän lisäksi vaakakupissa merkittävän positiivisena punnuksena on koulun tarjoama henkilöpanokset kaupungin hallintoon. (Puhun siitä, mitä tiedän ja jos joku jää mainitsematta, niin se on minun vikani.)
Ensinnäkin:
Maineikas ja kunnioitettu opettaja, lehtori Raakel Ali-Melkkilä teki pitkän uran kaupungin valtuuston varapuheenjohtajana sodan jälkeen aina maalaiskunnan yhdistymiseen asti. Hän oli oman ryhmänsä Angela Merkel.
Mauno Kesäläinen ja Aira Komonen olivat valtuuston puheenjohtajia tehtävässään erilaisia, mutta erinomaisia.
Hannu Keitilä ehti olla kaupunginhallituksessa olla rakentava kehittäjä. Opettajat Kurt Enkola, Erkki Ellä ja Jarkko Kanerva ovat olleet valtuustossa.
Koulu on myös kasvattanut oppilaita kaupungin luottamushenkilöiksi.
Tällä hetkelläkin valtuuston jäsensitä 17 on käynyt kouluamme. Valtuuston puheenjohtajina ovat toimineet koulun oppilaista Markku Aarola, Jan Lindström ja Mikko Rönnholm.
Naantalin ensimmäinen kaupungin hallituksen puheenjohtaja Eero Sutinen on koulun kasvatti ja Naantalin
Hallituksessa on NYK:n eli Naantalin ENA:n (École nationale d'administration), kasvattien enemmistö äänin 7-4. 

Yhteiskoulu ja myöhemmin peruskoulun yläaste ja lukio ovat Naantalin kehittymisen kannalta kaupungin tärkeimmät instituutiot. Niiden merkityksestä on voinut saada hyvän käsityksen kun koulu on järjestänyt yleisöluentojen sarjan, jossa koulun entiset oppilaat ovat esiintyneet. Koulu on saavuttanut tavoitteensa. Siitä puhuu hyvää kieltä se, että 103 ylioppilasta sai tänä keväänä lakkinsa eikä kukaan reputtanut. Koulu on sijoittunut kaikissa mittauksissa hyvin. 
Kaupunki kiittää 100-vuotiasta koulua ja uskoo vahvasti koulun olevan myös tulevan Naantalin vahvimpia varustuksia kaupungin elinvoiman ja itsenäisyyden rakentamisessa.
Menestystä ja onnea työssänne.

          #####################################

       

Naantali on yksi kuudesta maamme keskiaikaisesta kaupungista. Yksi Suomen sivistyksellisistä tukipylväistä.
Otto Elomäki abiturientin puheenvuoro 31.10. 2015

Hyvät juhlavieraat, Naantalin yhteiskoulun entiset ja nykyiset opettajat ja opiskelijat, sekä kaikki muut 100- vuotiasta kouluamme juhlistamaan tulleet.

Olen Otto Elomäki, lukion abiturientti ja toimin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana. Opiskelijakunnan hallituksen puolesta pääsen toivottamaan teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi, juhlistamaan 100-vuotiasta kouluamme. 

Olen iloinen ja ylpeä siitä, että saan tänään, tässä arvokkaassa juhlassa lausua teille juhlavieraille muutaman sanan. 

Minun on vaikea puhua jo parin vuosikymmenen takaisia asioita, sillä  koulukokemukseni ovat alkaneen 11 vuotta sitten. Haluankin puhua siitä, millaista  opiskelu on tänä päivänä.

Digitalisaatio on tämän päivän trendikkäimpiä sanoja koulutusmaailmassa. Tietokoneita ja muita laitteita ilmestyy luokkahuoneeseen niin nopealla tahdilla, etteivät kaikki opettajatkaan aivan pysy tahdissa mukana. Jopa osa opiskelijoista vastustaa tätä kehitystä.  Koululaitoksemme on kuitenkin valtavassa digitaalisessa murroksessa - vääjäämättä. Jopa perinteikkäät ylioppilaskirjoitukset alkavat ensi-vuonna muuttua sähköiseen muotoon. 

Muutos tuo paljon haasteita myös opettajille, sillä diginatiivit opiskelijat päihittävät monessa kohtaa opettajien tieto- ja taitotason sähköisten laitteiden käytössä. Diginatiiveilla tarkoitetaan nuoria, jotka ovat syntyneet keskelle uutta teknologiaa ja tietoverkkoja.

Välillä opiskelijasta tuleekin opettaja. Tämä jatkuva ja yhä lisääntyvä vuoropuhelu on suurimpia periaatteellisia muutoksia, joita koulussamme on tapahtunut. Opettaja ei ole enää se luokan edessä oleva ääni jota vain kuunnellaan, vaan oppija opiskelijan rinnalla. Parhaimmillaan tämä on yhteisöllistä oppimista, lisää kouluviihtyvyyttä  ja vahvistaa opettajan ohjauksellista roolia.

Tietotekniikka soveltuu erityisen hyvin yhteisöllisen oppimisen välineeksi, mutta sitä käytetään siihen vielä aivan liian vähän. Tieto-ja viestintätekniikan käyttö opetuksen luontevana osana ei ole riittävästi koulun arkea. Tyypillistä on, että koulussa on tietokoneluokka, jonne mennään erikseen. Se tuntuu kummalliselta oppilaasta, joka ei ’mene’ tietokoneelle erikseen  vaan elää digitaalisessa maailmassa  kaiken aikaa.

Meillä on syntymässä kuilu aikaisempien sukupolvien ja digiajan lasten ja nuorten välille. Oppimiskäsitykset ovat muuttuneet, teknologia on mullistunut ja työelämä vaatii aivan toisenlaisia taitoja kuin esimerkiksi 50 tai 100 vuotta sitten.

Uusi sukupolvi toimii maailmassa eri tavalla kuin edeltäjänsä. Sillä on entistä vähemmän halua ja valmiuksia istua hiljaa paikallaan ja kuunnella kun opettaja puhuu.

Tulevaisuudessa näänkin juuri vuorovaikutuksen opettajan ja opiskelijan välillä kasvavan. Enää ei opettaja vain puhu luokan edessä ja opiskelijat yrittävät päntätä muistiinsa niin paljon tietoa kuin vain ehtivät, vaan sen sijaan opiskelijat hakevat itse tiedot netistä ja opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa tiedon käsittelyssä, sen soveltamisessa sekä lähteiden luotettavuuden arvioinnissa. Myös opiskelijoiden yksilötyöskentely vaihtuu yhä enemmän tiimissä tehtävien kokonaisuuksien luomiseen.

----------

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana ja Suomen Lukiolaisten Liiton toiminnassa mukana olevana, olen päässyt kuulemaan ja seuraamaan valtakunnallisella tasolla Suomen eri lukioiden toimintaa.

Naantalin lukio on tasokas oppilaitos. Koulussamme  on yhä edelleen - kuten on ollut sata vuotta -  innostavat ja ammattitaitoiset opettajat.

Erityisen paljon arvostan lukiossamme opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia kaikkeen koulutyöhön.  Vuorovaikutus opettajien kanssa on mutkatonta ja molempia osapuolia kunnioittavaa.

Koulurakennuksemme sijaitsee ympäristössä, joka kauneudessaan lisää ihmisen hyvinvointia ja siten osaltaan helpottaa opiskeluamme. Ei taida Suomessa olla toista niin kaunista koulurakennuksen paikkaa kuin meillä Naantalissa on.

Lopuksi haluan siteerata kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonkaa:

”Kaikki lapset ovat motivoituneita, mutta eivät välttämättä niistä asioista, joista opettaja haluaisi. Ja jos oppilas ei koe opetettavaa asiaa tärkeäksi, ei ehkä osaa, hän turhautuu ja keksii helposti muuta tekemistä.

Oppiminen ei ole helppoa, eikä siitä ole tarkoitus tehdä viihdettä.  Sen sijaan se voi olla kiinnostavaa, innostavaa ja motivoivaa.

Antoisaa, muistorikasta ja naurun täyteistä juhlaa teille kaikille!


 

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!