Mikko Rönnholm

Miten kävikään kunnallisen pääomaveron puoluekokouksessa.

Aluksi on todettava, että puoluehallitus oli ottanut ehdotuksiin kielteisen
kannan ja sitä tukevat laajat valtionvarinministeriön virkamiesten pohjalta
kirjoitetut perustelut oli jaettu kokousedustajille.
Niiden yksinkertainen idea oli, että pääomatulot sopivat huonosti kuntien
tuloiksi, koska niiden määrä vaihtelee vuosittain ja jakaantuu epätasaisesti
kuntien kesken. Olen lukenut samat  jutut moneen kertaan ja edelleen
arvioin ne siten, että ministeriö pitää ensisijaisesti valtion tuloista kiinni,
koska  siellä uskotaan, että valtio osaa paremmin käyttää ja jakaa rahoja
kuin kunnat. Ja sitten se ikuinen pelko pääomatulollisten paosta, jos heitä
liikaa verotetaan.

Mutta aika olisi talouspoliittisestikin kasvua ja työllisyyttäkin 
ajatellen  vaihtaa linjaa yleisesti.  
Aivan erityisesti pitää huomata, että niin ansiotulotkin jakaantuvat
epätasaisesti ja  puolestaan yhteisöverojen, joista osa jaetaan kunnilla
osuudet,  vaihtelut voivat olla pääomatulojakin  suuremmat.
Valtionosuusjärjestelmässä on tasaus, joka hoitaa sitten kuntien mahdollisen
eriarvoisuuden.
Vaikeinta on ollut ja tulee olemaan saada rikkaimmat  osallistumine
verotaakan kantoon. Paljon helpompaa on ollut julkisessa pussissa olevan  verokakun
jakaminen.

Vero- ja talousvaliokunta oli jakaantunut kysymyksessä eikä selvää
yksiselitteistä kunnallista pääomaveroa puoltavaa kantaa saatu syntymään. Sen
sijaan valiokunnan mietinnössä ei poissuljettu sitä pikemmin päinvastoin, sillä
 mietinnön sisällä on kohtia, jotka suorastaan vaativat sen toteuttamista.

Lainaan tässä valiokunnan mietintöä ja alleviivaan siinä kohdat, joita
tarkoitan

Mietintö aloitteet 1-6 koskivat
verotus yleisesti, verojen kohdentumista ja verotuksen vaikutusta talouspolitiikka
ja tulonjakoon.

SDP:n puoluehallituksen on valmisteltava vuoden 2014 aikana talous- ja
veropoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on täystyöllisyys ja oikeudenmukainen verojärjestelmä.
Verotuksen osalta tämä edellyttää suurten pääomatulojen ja perintöjen
verotuksen kiristämistä. Ansio- ja pääomatulojen verotusta pitää yhdenmukaistaa. Kiinteistöverotus
on ulotettava maa- ja metsätalousmaahan.

Suurten ansiotulojen verotuksen korottamista ei suljeta pois. Kaikkein
pienituloisimpien verotuksen on oltava kohtuullista. Samalla on arvioitava
arvonlisäveron erilaisia verokantoja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Osinkojen verotusta tulee kiristää asettamalla listaamattoman yhtiön
nettovarallisuuden laskennallinen tuottoprosentti markkinakoron tasolle, minkä
myötä listaamattomien yritysten maksamien osinkojen verotus kiristyisi ja
lähenisi ansiotulojen verotusta.

Puoluekokous edellyttää kuntien verotusta ja tulopohjaa koskevan
kattavan selvityksen tekemistä valtionosuusuudistuksen jälkeen. Kuntien
veropohjaa on laajennettava.
Kuntalaisten on osallistuttava palvelujen rahoitukseen maksukykynsä mukaisesti.
Yhteisöveron tuotosta on jatkossakin
ohjattava osa kunnille. Kuntien veropohjan selvittämisen yhteydessä käsitellään
kuntien pääomavero-osuus sekä
kiinteistöverotus.

Uusia mahdollisuuksia omaisuuden verottamiseksi kartoitetaan jatkuvana
työnä, kansainvälinen keskustelu huomioiden.

Puoluekokous tukee esitystä finanssitransaktioveron (pääomaliikkeet)
käyttöönotosta.

Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisääminen ja kansainvälinen
veroparatiisien vastainen työ on pidettävä vahvasti SDP:n agendalla.

Tiivistäen totean, että kunnallisen pääomaveron merkittävin perustelu on
oikeudenmukaisuus, jossa veronmaksajien yhdenvertaisuus on keskeisin kysymys.
Kuntien veropohjan laajennus osoittaa samaan pääomaverotuksen suuntaan ja sitä
vahvistaa voimakkaasti vaatimus kuntien  rahoituksen järjestämisestä maksukyvyn
mukaan. Juuri siitä on ollut kysymys, kun veronmaksajien joukossa on
suurtuloisia, jotka eivät maksa olenkaan tai vähäistä kunnallisveroa. Pistän
tähän taas kerran tuon paljon puhuvan grafiikan, jossa kaikki siis myös
verottomat pääomatulot on mukana. Pystyakselilla on todellinen veroprosentti ja
vaaka-akselilla tuloluokat asteikkona tuhannet eurot.

Kuntien pääomaverottomuuden perusteluja vastaan puhuu myös
se, että yhteisöveroista palautuu kunnille osuus. Tiedämme sen, että sekään ei
ole ollut VM:n tahdon mukaista, mutta se on ollut demokraattisten päättäjien perusteltu
päätös.

Samasta asiasta on kysymys nyt. Määrääkö maan veropoliittisen linjan
verotekniikka ja byrokratia vai kansalaisten demokraattisesti
valitut edustajat. Toivomme, että asian aikoinaan esiin ottanut Antti Rinne
muistaisi esittämänsä hyvät perustelut eikä antaisi virkamiesten määrätä.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa