Sirpa Hagsberg: Elämän ehtoo inhimillisesti tarkoituksenmukaisessa paikassa


Olemme hyväksymässä Naantalin ikääntymispoliittista suunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2020. Vanhuspalvelulain edellyttämä suunnitelma toimenpideohjelmineen on laadittu asiantuntevasti ja kattavasti.

Suunnitelman mukaan Naantalin vanhuspolitiikassa korostetaan aktiivista vanhuskäsitystä, joka perustuu ikääntyvien omiin voimavaroihin, osaamiseen ja yksilöllisyyteen. Lisäksi arvostetaan iäkkään ihmisen elämänkokemusta ja omia näkemyksiä. Eettisenä periaatteena ohjelman mukaan on vanhuksen kuuleminen ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Palveluiden saannissa noudatetaan oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Osallisuuteen ja vaikuttamiseen kannustetaan. Ikääntyvällä kuntalaisella on oikeus määrätä omasta elämästään.

Muistisairaudet yleensä lisääntyvät iän myötä, mikä saattaa heikentää sairaudentuntoa ja käsitystä omasta avuntarpeesta. Tällöin läheisten näkemystä tarvitaan, mutta yksilöllisyyttä ja elämäntapaa pyritään kunnioittamaan palvelupäätöksiä tehtäessä. Seuranta ja ennaltaehkäisevät toimet parantavat aina kotona pärjäämistä ja erityisesti silloin, kun ei ole omaisia lähellä. Hoivassa ja huolenpidossa keskitytään voimavarojen ylläpitämiseen ja toimintakyvyn säilymiseen.

On helppo yhtyä näkemykseen siitä, että vanhusten sairauksien ehkäisy ja hoito on erityisesti avoterveydenhuollossa mittava tehtävä. Verenpainetaudin, diabeteksen ja sepelvaltimotaudin lisäksi vanhuksilla toimintakykyä saattavat alentaa jo kertaalleen sairastetut ja ”hoidetut” sairaudet. Halvaantumisen tai sairastetun syövän aiheuttamat kovat krooniset kivut tai infektiokierteet romahduttavat kuntoa, ravitsemustilaa  ja elämänhalua. Hoitotahdosta on hyvä keskustella, sillä vanhuksilla on oikeus arvokkaaseen kuolemaan. Jotta yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus toteutuu, tarvitaan sekä riittävästi resursseja, että sektorien välistä yhteistyötä.

Ohjelman mukaan palveluiden saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Niiden säilyttämistä ja kehittämistä tulisikin miettiä ennaltaehkäisevässä mielessä, koska väestö ikääntyy entisestään ja kotona asuvien ikäihmisten määrä lisääntyy tulevina vuosina. Jotta ikääntyvän väestön kotona asumista voidaan tukea, tulee palveluiden saatavuus taata myös taajama-alueen ulkopuolella, myös saaristossa.

Sote-uudistus kaatui viime hetkellä, mutta puolueiden tahtotila on, että työ jatkuu seuraavalla hallituskaudella. Vaihtoehtoja tutkittaessa on keskusteluttanut  mm. Ruotsin malli, jossa ”raha seuraa potilasta”. Katsoin ruotsalaisen dokumentin rouva Karlssonista, joka oli vaikeasta tilanteestaan huolimatta ja vasten tahtoaan kotihoidossa. Hoitoketju oli pirstoutunut, jossa jokainen toimija pystyi rajaamaan vapaasti oman vastuunsa sopimuksen ja korvauksen mukaan.

Häntä käytiin hoitamassa 7 x päivässä ja 2 x yössä. Päivä- ja yövuoron hoitivat eri hoitoyritykset. Kukaan ei ottanut vaikeista kivuista ja makuuhaavoista kärsivästä potilaasta lääketieteellistä vastuuta. Hän ei kiinnostanut ketään. Omaisten huoli ja tuska oli suunnaton. Vasta läheisten sitkeyden ansiosta byrokratian rattaissa kotikäynnille saatiin asiantuntevampaa henkilökuntaa, jotka järjestivät rouvalle hoitopaikan. Levollisena ja kivuttomana rouva menehtyi vuorokautta myöhemmin.

Toivottavasti pystymme Suomessa tarjoamaan ikäihmisillemme inhimillisen elämän tarkoituksenmukaisessa paikassa.

Puheenvuoro valtuustossa vanhuuspoliittisesta suunnitelmasta 30.3.2015

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!