Asiallinen raportti Pellervolta Persuille

Pellervon Taloudellinen tutkimuslaitos on tehnyt paperein Perussuomalaisten ajatushautomolle Eurosta ja sen tulevaisuudesta. Olen vasta lukenut yhteenvedon, joka sekin on pari kymmenensivuinen. Lainaan tähän vain muutamia kohtia raportista, joka laajentaa EI-EU  slogania huomattavasti.

Timo Soinikin linjasi puolueensa eurooppalaiseksi ja jotenkin kommenteissa olin havaitsevinani, että ei tämä ole ihan helppo juttu. Raportin lopputulos, että Euron ulkopuolella kelluva valuutta olisi paras vaihtoehto, on ehkä paras huonoista. Siihen menoa ei suositella, mutta jos siihen joudutaan niin sitten.

Raportissakin arvioitiin, että kyllä vahva pieni talous tässä tapauksessa pärjäisi, mutta heikolle pienelle taloudelle kelluvan valuutan kanssa kävisi huonosti. Suomi oli 1990-laman aikana juuri tuollainen heikko talous, joten kokemusta ja niinpä raportista voikin lukea, että oli EU ja euro melkoinen etu meille. Toinen siellä ihan pienellä välikommenttina oli, että euroblondeissa olisi perusteltua järkeä. Tähän alle olenkin lainannut juuri pari kohtaa esityksestä, joissa on selvästi ei-soinimainen asenne.

Talouskasvun tärkeys, hyvä työllisyyskehitys ja tasapainoinen julkinen talous ovat lähes kaikkien puolueiden ja etujärjestöjen yhteinen tavoite (ainakin puheissa). Suomen 1990-luvun lama ja sen kautta syntynyt tarve vahvistaa Suomen taloutta yhteensopivaksi yhteisen rahan oloihin, on ollut keskeinen tekijä Suomen taloudellisessa menestymisessä (alleviivaus mr.)

  • Suomalaisten elintaso oli 1990-luvun puolivälissä noin 15 prosenttia pienempi kuin saksalaisten elintaso ja kymmenen prosenttia pienempi kuin ruotsalaisten elintaso. Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä suomalais­ten elintaso oli hieman kolmea prosenttia korkeampi kuin saksalaisten ja vain kolme prosenttia pienempi kuin ruotsalaisten. Vuoden 2008 jälkeen suomalaisten elintason kasvu on jäänyt jälkeen saksalaisten ja ruotsalaisten elintason kasvusta.
    Viimeisen 15 vuoden aikana työttömyysaste on laskenut 18 prosen­tista 7 prosenttiin. Nimellinen korkotaso on laskenut yli 10 prosentista noin 2 prosenttiin.
  • Yhteisen rahan, euron, ansiosta korko- ja valuuttakurs­sikehitys on ollut poikkeuksellisen vakaata aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna. Kansantalous ja julkinen talous on kehittynyt tasapainoisesti aina viime vuosikymmenen lopulle asti.

  • Europäättäjien keskuudessa jatkuu keskustelu sellaisista eurobon­deista tai niiden sovellutuksista, joissa pyritään rajoittamaan yksittäisen maan korkojen nousua. Ehdotettu velanpurkurahasto, johon kriisimaa voisi siirtää yli 60 prosenttia BKT:sta olevan velan määrän ja maksaa siitä yhteisesti päätettyä hallinnollista korkoa, voisi olla eräs eurobondisovellu­tus.
    Jos edes sellaisia eurobondeja tai niiden sovellutuksia, jossa yksittäisen maan tosiasialliset rahoituskustannukset eivät voi nousta kuin korkein­taan 2-3 prosenttia yli Saksan korkotason, ei oteta käyttöön, EKP joutuu myös tulevina vuosina turvautumaan heikkojen euromaiden velkakirjojen ostoihin.

Koko tutkimus liitteenä


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!