Waffenbruder Saksa

Suomessa taitaa olla vallalla taas vanha Waffenbruder asevelihankihenki.
Me seuraamme, apinoimme ja yritämme ylittää Saksan. Tästä saimme kovin, kovin,
kovin kouriintuntuvan esimerkin tänään HS:ssä 4.9.2013, kun Paavo Rautio päästeli
parastaan 

• Ta­lous­tut­ki­jat
  ja ta­lou­den päät­tä­jät ovat pan­neet mer­kil­le, et­tä Eu­roo­pan vel­ka­krii­sin
  pol­te on hii­pu­nut vii­me kuu­kau­sien ai­ka­na ja jon­kin­lai­nen el­py­mi­nen
  oras­taa.
  Toi­voa on, mut­ta kyl­lä mer­kit pa­rem­mas­ta ovat vie­lä vä­häi­siä.
  Jos ha­luaa mää­ri­tel­lä tar­kem­min, mis­tä merk­ke­jä Eu­roo­pas­sa kan­nat­taa
  et­siä, koh­tei­ta on kol­me: Sak­sa,
  Sak­sa ja Sak­sa.
• Haas­ka­lin­tu­jen har­mik­si Eu­roo­pan krii­si­mai­den
  pa­hin krii­si on lauh­tu­nut ja sääs­töt ovat pur­reet. To­sin olo niis­sä on
  kuin Es­pan­jan uu­sis­sa liian ras­kais­sa su­kel­lus­ve­neis­sä: ei hu­ku­ta,
  mut­ta ei­pä kyl­lä nous­ta pin­taan­kaan. Paavo Rautio HS 4.9.2013  

Se, että
Euroopassa on helpottanut vähän on tapahtunut Saksasta huolimatta tarkemmin sanottuna EKP:n
toimesta viime vuoden Unikeon päivän aattona 26.7.2012 ”ECB is ready to do whatever it takes – Kaikki tarvittava tehdään” , sanoi
Mario Dragi ja siitä se kääntyi. Hän sanoi sen Bundesbankin näkemyksen
vastaisesti, tosin saaden sille loppujen lopuksi Merkelin siunauksen, kun
hänkään enää ei muuta ei voinut.

Paavo Raution kolumnin kanssa samaan aikaan oli 3.9.2013 FT:ssä
Adam Posen (The
writer is president of the Peterson Institute for International Economics)
kirjoitus Saksan talousihmeestä. Alla on hänen
kirjoitustaan referoitu

• Jos Saksan talousmalli on Euroopan
  tulevaisuutta, meidän kaikkien pitäisi olla melko levottomia. Mutta siihen
  suuntaan ollaan menossa. Angela Merkel, kristillisdemokraatti liittokansleri
  ilmeisesti onnistunut uudelleenvalinta vaalikampanjaa lupaa ”Saksa
  tulevaisuuden on hyvissä käsissä”. tarkoittaa lisää tätä samaa. Euroalueen
  kriisiin poliittinen ratkaisu ohjelma tulee kannustamaan jäsenvaltioita
  seuraamaan Saksan polkua kilpailukykyä etsittäessä: leikkauksia työvoimakustannuksissa . Tämä ei ole erehdys
  vaan se ollut perusta kansakunnan vientimenestykselle viimeisten tusinan vuoden
  aikana; viennin kasvattaminen on ollut kyseisenä ajanjaksona ainoa
  johdonmukainen tavoite. Mutta alhaiset palkat eivät saisi olla tavoite, jolla
  rikas kansakunta kilpailee.
• Vuodesta 2003 laskeva työttömyysaste on
  ollut seurausta politiikasta, jonka mukaan on luotu useita pienipalkkaisten ja osa-aikaisten työpaikkoja
  ja suosittu etätyötyöpaikkoja ilman sellaista suojaa, jota annettiin aikaisemmin sodanjälkeiselle sukupolvelle.
  Saksassa on nyt suhteellisesti
  matalapalkkaisten työntekijöiden osuus Länsi-Euroopan korkein. Keskimääräiset
  palkat nousivat yli inflaation ja tuottavuuden kasvunviime vuonna
  ensimmäistä kertaa siten yli vuosikymmenen stagnaation siis palkkojen paikallaan
  pysymisen jälkeen.
• Joidenkin mielestä maa on tehnyt parhaansa
  tilanteessa, johon rikkaampien maiden taloudet ovat joutuneet
  globalisoituneessa maailmassa eli on ollut pakko laskea heikosti koulutetun
  työvoiman palkkoja myös lännessä.
• Saksan alimitoitetuista
  investoinneista johtuvat maan talouden
  syvät rakenteelliset ongelmat, joita ei voi pitää joustavimpien työmarkkinoiden vikana. Vain vientiä ajatteleva pakkomielle on harhaan johtanut päättäjät unohtamaan pankkien pääomittamisen, palvelualojen
  sääntelyn purkamisen ja sen, että olisi kannustettu pääomia pois vanhasta teollisuudesta
  uusille aloille. Lisäksi julkisia investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen
  ja tekniseen kehitykseen olisi pitänyt lisätä. Se olisi auttanut yksityisiä yrityksiä
  kannattaviin investointeihin, mikä puolestaan johtaisi kasvuun ja korkeampiin
  palkkoihin.
• Riippuvuus ulkoisesta kysynnästä on vienyt
  Saksan työntekijöiltä ansiot, joita heidän olisi pitänyt pystyä tallettamaan ja
  kuluttamaan. Jättäytyminen viennin kasvun varaan aiheuttaa itseään ruokkivan kierteen.
  Ennen kaikkea tämä tarkoittaa, että saksalaiset liikkuvat arvoketjussa suhteellisesti
  alaspäin eikä ylöspäin. Saksan politiikan seuraaminen eurooppalaisten kauppakumppaneiden
  toimesta vahvistaa entisestään paineita laskeviin palkkoihin. Palkkojen alaspäin
  prässääminen ei ole onnistunut kasvustrategia Saksan eikä Euroopan
  tulevaisuudelle.

Pidemmän aikavälin tarkastelut arvioivat Saksan
mahdollisuudet vielä synkemmiksi.

• Tony Barber FT 11.8.2013: Kasvua lisäävät uudistukset ovat välttämättömiä, sillä Saksan
  taloudellisen menestyksen on viimeinen tae, että euroalueen elää ja kukoistaa.
  Saksa on Euroopan suurin talousmahti. Mutta se ei ole tarpeeksi tehokas.
  Schrumpfnation Deutschland  Kutistuva Saksa on perimmäinen syy siihen, että Saksa ei ole
  tarpeeksi vahva veturiksi.

• Viime vuonna tehty OECD: n ”Outlook 2060”, raportti
  maailman kasvunäkymistä, ennustaa, että Saksassa saavutettaisiin
  keskimääräinen vuosikasvu on 1,1 prosenttia 2011 – 2060 välisellä ajalla..
  Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että Saksan potentiaalista kasvuvauhtia
  on 1,25 prosenttia. Mutta seuraavan 50
  vuoden arvioitu kituvaa lähes näkymätön
  talouskasvu ei anna Saksalle voimaa ja luottamusta johtaa Eurooppa edestä.

  Syynä tähän on demografia, sillä Saksan
  väkiluvun odotetaan laskevan 81 miljoonasta 71 miljoonaan ja niinpä Iso Britannia
  ja Ranska tulevat olemaan sitä suurempia. Väestön vähenemin johtuu alhaisesta syntyvyydestä
  ja vähäisestä maahanmuutosta.

Suomi ei ole Saksa, mutta esimerkiksi vanhemman väestön ongelma  meillä on samanlainen. Suomen kilpailukyky on taas viimeisen mittauksen mukaan kunnossa eikä pienen kansantalouden toimenpiteillä  ole niin muille suurta merkitystä.
”Mutta itselleen sika vahingon tekee, kun ruuhen kaataa”.
Eli onhan meidän pelattava tarkasti ja toimittava viisaasti. Saksastakin voi ottaa esimerkkiä, mutta valikoiden. Ja pienilläkin asioilla, kuten mielipiteellämme voi olla merkitystä. Toivottavaa olisi, että Saksan linjassa otettaisiin huomioon tässäkin kirjoituksessa esitettyjä epäilyksiä. Se näyttäsi edellyttävän, että vaaleissa tulisi yllätys, ja ettei Angela Merkel saisi automaattista jatkoaikaa.