Waffenbruder Saksa

Saksanlaskevatpalkat20130903.JPG

Suomessa taitaa olla vallalla taas vanha Waffenbruder asevelihankihenki. Me seuraamme, apinoimme ja yritämme ylittää Saksan. Tästä saimme kovin, kovin, kovin kouriintuntuvan esimerkin tänään HS:ssä 4.9.2013, kun Paavo Rautio päästeli parastaan 

  • Ta­lous­tut­ki­jat ja ta­lou­den päät­tä­jät ovat pan­neet mer­kil­le, et­tä Eu­roo­pan vel­ka­krii­sin pol­te on hii­pu­nut vii­me kuu­kau­sien ai­ka­na ja jon­kin­lai­nen el­py­mi­nen oras­taa.
    Toi­voa on, mut­ta kyl­lä mer­kit pa­rem­mas­ta ovat vie­lä vä­häi­siä.
    Jos ha­luaa mää­ri­tel­lä tar­kem­min, mis­tä merk­ke­jä Eu­roo­pas­sa kan­nat­taa et­siä, koh­tei­ta on kol­me: Sak­sa, Sak­sa ja Sak­sa.

  • Haas­ka­lin­tu­jen har­mik­si Eu­roo­pan krii­si­mai­den pa­hin krii­si on lauh­tu­nut ja sääs­töt ovat pur­reet. To­sin olo niis­sä on kuin Es­pan­jan uu­sis­sa liian ras­kais­sa su­kel­lus­ve­neis­sä: ei hu­ku­ta, mut­ta ei­pä kyl­lä nous­ta pin­taan­kaan. Paavo Rautio HS 4.9.2013  

Se, että Euroopassa on helpottanut vähän on tapahtunut Saksasta huolimatta tarkemmin sanottuna EKP:n toimesta viime vuoden Unikeon päivän aattona 26.7.2012 ”ECB is ready to do whatever it takes - Kaikki tarvittava tehdään” , sanoi Mario Dragi ja siitä se kääntyi. Hän sanoi sen Bundesbankin näkemyksen vastaisesti, tosin saaden sille loppujen lopuksi Merkelin siunauksen, kun hänkään enää ei muuta ei voinut.

Paavo Raution kolumnin kanssa samaan aikaan oli 3.9.2013 FT:ssä Adam Posen (The writer is president of the Peterson Institute for International Economics) kirjoitus Saksan talousihmeestä. Alla on hänen kirjoitustaan referoitu

  • Jos Saksan talousmalli on Euroopan tulevaisuutta, meidän kaikkien pitäisi olla melko levottomia. Mutta siihen suuntaan ollaan menossa. Angela Merkel, kristillisdemokraatti liittokansleri ilmeisesti onnistunut uudelleenvalinta vaalikampanjaa lupaa "Saksa tulevaisuuden on hyvissä käsissä". tarkoittaa lisää tätä samaa. Euroalueen kriisiin poliittinen ratkaisu ohjelma tulee kannustamaan jäsenvaltioita seuraamaan Saksan polkua kilpailukykyä etsittäessä: leikkauksia työvoimakustannuksissa . Tämä ei ole erehdys vaan se ollut perusta kansakunnan vientimenestykselle viimeisten tusinan vuoden aikana; viennin kasvattaminen on ollut kyseisenä ajanjaksona ainoa johdonmukainen tavoite. Mutta alhaiset palkat eivät saisi olla tavoite, jolla rikas kansakunta kilpailee.

  • Vuodesta 2003 laskeva työttömyysaste on ollut seurausta politiikasta, jonka mukaan on luotu useita pienipalkkaisten ja osa-aikaisten työpaikkoja ja suosittu etätyötyöpaikkoja ilman sellaista suojaa, jota annettiin aikaisemmin sodanjälkeiselle sukupolvelle.
    Saksassa on nyt suhteellisesti matalapalkkaisten työntekijöiden osuus Länsi-Euroopan korkein. Keskimääräiset palkat nousivat yli inflaation ja tuottavuuden kasvunviime vuonna ensimmäistä kertaa siten yli vuosikymmenen stagnaation siis palkkojen paikallaan pysymisen jälkeen.

  • Joidenkin mielestä maa on tehnyt parhaansa tilanteessa, johon rikkaampien maiden taloudet ovat joutuneet globalisoituneessa maailmassa eli on ollut pakko laskea heikosti koulutetun työvoiman palkkoja myös lännessä.

  • Saksan alimitoitetuista investoinneista johtuvat maan talouden syvät rakenteelliset ongelmat, joita ei voi pitää joustavimpien työmarkkinoiden vikana. Vain vientiä ajatteleva pakkomielle on harhaan johtanut päättäjät unohtamaan pankkien pääomittamisen, palvelualojen sääntelyn purkamisen ja sen, että olisi kannustettu pääomia pois vanhasta teollisuudesta uusille aloille. Lisäksi julkisia investointeja infrastruktuuriin, koulutukseen ja tekniseen kehitykseen olisi pitänyt lisätä. Se olisi auttanut yksityisiä yrityksiä kannattaviin investointeihin, mikä puolestaan johtaisi kasvuun ja korkeampiin palkkoihin.

  • Riippuvuus ulkoisesta kysynnästä on vienyt Saksan työntekijöiltä ansiot, joita heidän olisi pitänyt pystyä tallettamaan ja kuluttamaan. Jättäytyminen viennin kasvun varaan aiheuttaa itseään ruokkivan kierteen. Ennen kaikkea tämä tarkoittaa, että saksalaiset liikkuvat arvoketjussa suhteellisesti alaspäin eikä ylöspäin. Saksan politiikan seuraaminen eurooppalaisten kauppakumppaneiden toimesta vahvistaa entisestään paineita laskeviin palkkoihin. Palkkojen alaspäin prässääminen ei ole onnistunut kasvustrategia Saksan eikä Euroopan tulevaisuudelle.

Pidemmän aikavälin tarkastelut arvioivat Saksan mahdollisuudet vielä synkemmiksi.

  • Tony Barber FT 11.8.2013: Kasvua lisäävät uudistukset ovat välttämättömiä, sillä Saksan taloudellisen menestyksen on viimeinen tae, että euroalueen elää ja kukoistaa. Saksa on Euroopan suurin talousmahti. Mutta se ei ole tarpeeksi tehokas.
    Schrumpfnation Deutschland  Kutistuva Saksa on perimmäinen syy siihen, että Saksa ei ole tarpeeksi vahva veturiksi.
  • Viime vuonna tehty OECD: n "Outlook 2060", raportti maailman kasvunäkymistä, ennustaa, että Saksassa saavutettaisiin keskimääräinen vuosikasvu on 1,1 prosenttia 2011 – 2060 välisellä ajalla.. Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että Saksan potentiaalista kasvuvauhtia on 1,25 prosenttia. Mutta seuraavan 50 vuoden arvioitu kituvaa lähes näkymätön talouskasvu ei anna Saksalle voimaa ja luottamusta johtaa Eurooppa edestä.

    Syynä tähän on demografia, sillä Saksan väkiluvun odotetaan laskevan 81 miljoonasta 71 miljoonaan ja niinpä Iso Britannia ja Ranska tulevat olemaan sitä suurempia. Väestön vähenemin johtuu alhaisesta syntyvyydestä ja vähäisestä maahanmuutosta.

Suomi ei ole Saksa, mutta esimerkiksi vanhemman väestön ongelma  meillä on samanlainen. Suomen kilpailukyky on taas viimeisen mittauksen mukaan kunnossa eikä pienen kansantalouden toimenpiteillä  ole niin muille suurta merkitystä.
"Mutta itselleen sika vahingon tekee, kun ruuhen kaataa".
Eli onhan meidän pelattava tarkasti ja toimittava viisaasti. Saksastakin voi ottaa esimerkkiä, mutta valikoiden. Ja pienilläkin asioilla, kuten mielipiteellämme voi olla merkitystä. Toivottavaa olisi, että Saksan linjassa otettaisiin huomioon tässäkin kirjoituksessa esitettyjä epäilyksiä. Se näyttäsi edellyttävän, että vaaleissa tulisi yllätys, ja ettei Angela Merkel saisi automaattista jatkoaikaa.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!