Veli, veljenpoika, velallinen


Skotlantilaiset äänestävät itsenäisyydestään. Kyse on pitkälti identiteeteistä. Ja oli yhteiskunnan ylärakenne riippuvainen sen taloudellisesta perustasta tai ei, paljon keskustelusta on käyty talouden ja sen realiteettien ympärillä. Skoteille on tehty madonluku, että vähenevät öljytulot, vanheneva väestö ja korkeammat velanhoitokulut johtavat huimiin veronkorotuksiin ja leikkauksiin, jotka ylittävät nykyisen hallituksen säästöohjelmat ja johtavat yli 300% velka-asteeseen.

EU:sta skotit eivät halua eroon. Syy on sama kuin muillakin pienillä talouksilla. Pääsy Englannin verkoston kautta maailmanmarkkinoille oli myös vuoden 1707 unionisopimuksen keskeinen peruste. Talouksien yhdentyminen on kuluneina vuosisatoina vaurastuttanut niin Glasgown tupakkatehtailijoita kuin englantilaisia rautaruukkeja.

Vuotta ennen unionisopimusta keksittiin kuningatar Annen ministerien toimesta kuitenkin jotakin valtioliittoa mullistavampaa: moderni konkurssi. Aiemmin maksukyvyttömyyteen ajautuneet heitettiin velkojan tyrmään ilman mahdollisuuttakaan maksaa velkojaan takaisin. Uudenlainen konkurssikäytäntö joka mahdollisti velkojen järjestelyn oli kuitenkin pakko keksiä koska 1690-luvun talouskriisi oli sulkenut suuren osan kauppiasluokasta vankilaan. Ei siksi että he olisivat toimineet huolimattomasti vaan koska rutto, sodat Ranskan kanssa ja 1703 myrskyt olivat tuhonneet kauppalaivaston. Yksi keskeisiä piirteitä nykyiselle kapitalismille syntyi siis kun siirryttiin käsittelemästä velkaa moraalisena kysymyksenä ja huomattiin, että velkojen järjestely on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti tehokasta.

Riippuen asiantuntijan näkemyksestä ja laskentatavasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta erotettujen ylämaiden velan osuus sen omasta BKTsta on 55-75% eli suhteellisesti alempi kuin velkaosuus koko UK:n tasolla. Jos mukaan otetaan kaikki julkisen sektorin velka ja tulevat eläkevastuut, taakka nousee jo yli 120%. Miten velat eron sattuessa jaettaisiin, on täysin auki. Skotlannin ja Englannin taloudellinen rakenne on hyvin samanlainen ja alijäämä samaa luokkaa. Skotlanti käyttää kuitenkin 11% enemmän julkisiin menoihin per asukas ja millä tahansa öljyvarojen jakomallilla, itsenäinen Skotlanti näyttää tekevän alijämää myös tulevaisuudessa. Se tarvitsee siis pääsyä kansainvälisille lainamarkkinoille.

Jos näin ei olisi, sen kannattaisi jättää nykyvelkansa maksamatta ja jatkaa elämäänsä kevyemmin itsenäisenä. Jättäisi velkansa maksamatta? Kuulostaa kauhealta kansasta joka maksoi Marshall-avun taalalleen takaisin. Kyllä velat pitää maksaa kuulostaa kiistattomalta koska se ei ole taloudellinen, vaan moraalinen väite.  Ei tarvitse lukea kuin Isä meidän rukous parilla kielellä ja kirkkokunnan versiona ja huomaa että synti ja velka on itse asiassa sama sana. Ja koskeehan tämä velvoite niin yksityishenkilöitä kuin euro-alueen maita, mutta ei pankkeja.

Velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa. Ehkä Brittein saarilla ei oltaisi nykytilanteessa jos skotteja olisi pidetty enemmän veljinä ja vähemmän poikina. En usko, että itsenäisyysprojektissa on taloudellista järkeä, mutta sille on tilausta joten se on perusteltu. Eikä jää viimeiseksi laatuaan. Eli kun pohditaan Euroopan maiden ja alueiden tulevaisuutta kannattaa veloistakin argumentoida moraalin sijaan taloudellisilla perusteilla. Esimerkkinä yksi maa, jonka vuoden 1939 velkaosuus oli 675%, mutta 1950 –luvun alkuun tultaessa laski 12%. Ai mikä maa ja mikä metodi? Saksa ja anteeksianto.

Antton Rönnholmin kirjoitus on julkaistu Demokraatissa 19.9.2014

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!