Saksa on liian suuri ajatellakseen pienesti

SaksanhegemoniaWolf20141209.JPG

Vastahakoisesti hegemoniaksi noussut Saksa on taloudellisesti asemassa, johon se on viime vuosisadan maailman sodissa pyrkinyt voimalla valtavia kärsimyksiä muille ja itsellensä aiheuttaen .

Ihan hakematta mieleeni tulee Japani 1980 luvun puolessa välissä. Tuolloin jeni vahvistui ja Japani nousi kohisten. Siellä puhuivat, että tämä teknologialla maailman valloitus käy paremmin kuin sotilaiden avulla raaka-ainetuottajien kimppuun käyminen.

Tänään tiedämme, ettei se sitten niin helppoa ollutkaan. Se mikä toimi maahan lyödyn kansan ahkeruudella ja  sellainen ministeriöohjatulla vientivetoisella yrittäjyydellä tuli tiensä päähän. Säädeltyjen omien markkinoiden deflaatiotalous ei kasva eikä luo hyvinvointia. Yksityinen säästäminen ja valtion velkaantuminen on omavaraista, mutta ei kansallisesti eikä kansainvälisesti toivottua tulosta aikaan saavaa. Japani on myös antimilitarisoitu myös kustannusten osalta. Kansainvälisessä poltiikassa ei odoteta solidaarisuutta, mutta kyllä jotain pitäisi antaa saadun vastineeksi.

Saksan sotaisaan taustasta johtuen on toivottu, että Saksa ei sotkeentuisi kansainvälisiin asioihin liika eikä ainakaan voiman näytön keinoin. On pantu toivoa siihen, että tulisi eurooppalainen Saksa keisarin ja kolmannen valtakunnan tavoitteen sijaan tehdä saksalainen Eurooppa. Saksa on tehnyt tästä nk. pakosta itsekkään hyveen.

Nykyinen meno ei ole oikein; jotain mätää on siinä, että Saksaa vapaamatkustaa sotilaallisesti jopa siinnä määrin, että sen hävittäjäkaluston suurin osa toimintakunnotonta. - Kyllä siinä on helppo kehuskella balanssissa olevalla budjetilla -.
Ja kaikkihan me tiedämme, että Etelä Euroopan periferioiden ongelmien taustalla ovat myös saksalaiset pankit, jotka ovat tehneet tiliä alijäämämaiden kustannuksella. Rautakoron tilalla on tullut Bundespankin lasisilmä.

Olisi jo aika tunnustaa synnit ja antaa anteeksi, niin me muutkin anteeksi antaisimme.

Itsekkyyttä on siis monta sorttia, kuten myös alistamistakin.
Suomessa on sanottu perustellusti, että kun emme ole voittoa muiden kustannuksella tehneet, niin ei meidän pitäisi yhteisiä murheita kantaa. Ja johtopäätöksenä syvällisemmin ajattelmatta on ollut Saksan linjan tukeminen.
Ja vastineeksi olemme saaneet euroalueen murheet, joka estävät meidän nousun. Oma ja eurooppalisten etu ajatellen olisi meidän tehtävä kaikkemme Euroopan kasvun aikaan saamiseksi jopa silläkin uhalla, että joudumme sanomaan saksalaisille: Muuttakaan Euroopan suuntaa anteeksi annolla ja lisäämällä kotimaisia investointeja kulutuskysyntää ehdoitta.

”Saksan aika ajatella pienesti on mennyttä. Se on nyt suuri voima ja sillä on suuri vastuu. Tämän homman hoitamisen perusteella sitä tullaan arvioimaan”, lopettaa Martin Wolf kolumninsa.
MR

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!