Poikamaisen viisas Eero Sutinen on poissa

EeroSutinenUKK20160204.jpg

Laamanni Eero Sutinen menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen helmikuun ensimmäisenä päivänä 2016.
Vaikka hänen kuntoaan olivat rasittaneen vuosien varrella epäonnisuudesta johtuneet vaivat tuli tieto hänen poismenostaan yllättäen. Eero olisi seuraavaksi täyttänyt 79 vuotta.

Naantalin poliisimestarin poika valitsi lakimiehen uran, josta tulikin harvinaisen pitkä. Hän oli viimeinen ukkotuomari, joka palveli 70 vuotiaaksi asti tuomioistuimissa.: Hovioikeudessa neuvoksena, Halikon, Vehmaan kihlakunnantuomarina ja viimeiset vuodet Turun seudun käräjäoikeuden laamannina.
Määrätietoinen ja tiukka, itsepäinenkin juristi oli omaksunut tuomarin velvoittavan tehtävän hoitaa oikeutta. Mutta hän innostui viimeisessä virassaan myös kehittämään hallinto- ja oikeusprosessia nykyaikaisien mahdollisuuksien mukaisesti. Jos Suomen byrokratia olisi taipunut Eeron ideoihin, olisi oikeuslaitoksen tehokkuus tehnyt jo ajat sitten tuottavuusloikan esimerkiksi poistamalla kahdenkertaisen kuulemisen siirtymällä digitaaliseen taltiointiin.

Eero Sutinen oli vuodesta 1973 alkaen parikymmentä vuotta Naantalin valtuustossa  ja alusta alkaen Naantalin kaupunginhallituksessa ensin kaupunginjohtajan varamiehenä ja sitten kolme kautta puheenjohtajana.
Tuona aikaan Naantali kasvoi ja kehittyi Eeron johdolla suotuisasti; Naantalin palveluvarastus parani ja teknisesti kaupunki astui lopullisesti nykyaikaan. Menestystä oli liiketoimissa ja elinkeinojen kehityksessä monipuolistuttiin elettiin matkailun nousun aikaa.

Eeron tullessa vähän yllättäen vuonna 1973 kuolleen Juuse Jyväkorven jälkeen paikallisen Kokoomuksen vahvaksi mieheksi vallitsi vielä Naantalin voimakkaat vastakkainasettelun asetelmat, joiden taustalla oli parin vuosikymmenen kaupunginjohtajakiistat. Eerokin ne tunsi. Mikään harmonia ei pikku Naantalin yllä leijunut.

Eero Sutisen itseään korostamaton johtaminen tasoitti yhteistyön tietä. Eikä hän päässyt helpolla, sillä hallinnolline kriisi oli odottamassa taas kerran kaupunginjohtajan ja luottamushenkilöhallinnon välillä. Sen ratkaisussa Eero joutui tekemään vastenmielisiä ja vaikeita ratkaisuja nostamalla kaupungin parhaan oman ja puolueensa edun edelle. Sellainen toiminta herätti luottamusta ja nosti arvostusta muiden silmissä. 
Naantalin Musiikkijuhlia ei Naantalissa ilman Eeroa olisi. Naantalista tuli Eero Sutisen aikana arvostettu Suomen toinen pääkaupunki.

Kokoomuspuolue oli hänelle itsestään selvä valinta. Ajatusmaailmaltaan Eero oli konservatiivi ja markkinatalousmielinen. Luonteen määrätietoisuus ja  paikallispatriotismi  yhdistettynä  pragmaattiseen käytännöllisyyteen oli hyvä lähtökohta laajempaan  yhteistyöhön. Hänellä oli itseluottamusta  kuunnella muita ja etsiä ratkaisuja. Ja kun sellainen oli löytynyt, niin se toteutettiin. Sellaista toimintamallia kunnioitettiin.  Sitä taidettiinkin ymmärtää parhaiten muiden puolueiden keskuudessa, kunhan mielssä muistettiin pitttä, että liian kireälle ei jousta saanut kiristää.
Eero Sutinen ei sietänyt itsensä esillä pitämistä. Niinpä hänen merkityksensä ei ole saanut oikeutettua huomiota. Hänen kaltaisia joukoissamme on liian vähän.

Olemukseltaan Eero oli poikamaisen ilkikurinen, tarvittaessa veijarikin. Hänen seurassaan oli hauskaa.
Kirjan nimenäkin käytetty Tuomari ja hieno mies nousee mieleen Eeroa  muistellessa, samalla muistinauhan "elävässä kuvassa" Eeron hymy on kääntymässä hykerteleväksi nauruksi.
Eeron myötä poistui paljon, mutta enemmän hän jätti kaipaaville läheisilleen ja monille ystävilleen.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!