Kansalaissota ja Randala

ArmasMikkolamurha20180204.jpg

Sosialidemokraattien hävittyä sotaväkeä koskevan kädenväännön eduskunnassa vuoden 1918 tammikuussa lausui kestelun päätteeksi edustaja Matti Airola

" Minä ehdotan, että eduskunnan istunto lopetetaan niin, että porvaristo veisaisi `Syttynyt on sota julma`.

Maltillinen Airola ei tarkoittanut ilmeisestikään kovaa tekstiään uhkaukseksi vaan se oli turhautunut purkaus, joka ikävä tavalla kävi todeksi. Hän itse ajautui sodan pyörteisiin kansankomisaariksi ja joutui pakenemaan Venäjälle, jossa hän Stalinin vankina kuoli 1939.

Tämä on yksi alkusoitto tuleville tapahtumille, jotka koskettivat suomalaisia. Naantalista Francken silmin katsottuna punakaarti-sana ilmestyi 29.1.1918 merkintänä hänen kalenteriinsa Turun torin suuresta kaartilaisten joukosta ja pankkien sulkemisesta.

Naantalista on maininta Rauno Lahtisen Punainen Turku kirjassa, jossa tutkimuslähteeseen viitaten kerrotaan, että Naantalissa sai valtuusto pitää paikkansa vallankumouksen aikana.


Kirjan samalla aukealla on toinen Naantalia välillisesti mutta läheisesti koskettava sivu Antti Mikkolan murhasta.

Se murha tuli vaikuttamaan kansalaissodan kulkuun ja oli yhtenä yllykkeenä sodan raakoihin jälkiselvittelyihin.

Naantaliin tapaus liittyy  siten, että Antti Mikkola oli ostanut Randalan talon Naantalista äidilleen ja sisärelleen Alma Saarelle. Ja hänellä oli tarkoitus itse muuttaa sinne eläkepäivilleen. Alama saarsta kerrotaan rahaston kuvauksessa seuraavaa.

Kun Alma Saari valmistui puutarhuriksi, hänen veljensä osti Raisiosta tilan, jonne Alma Saari perusti menestyvän kauppapuutarhan. Kasvisten ohella hän tuotti hunajaa ja piti kanitarhaa. Turun kaupunki pakkolunasti tilan maat syväsatamaa varten, joten Mikkola osti seuraavaksi Naan-talin Rantalan, ”kaupungin kauneimman talon”. Alma Saaresta tuli vuodesta 1917 lähtien naantalilainen. Hän toimi monissa luottamustehtävissä, muun muassa kaupunginvaltuuston ensimmäisenä naisjäsenenä. Punaiset surmasivat Mikkolan 1918. Seuraavana vuonna Alman sulhanen kaatui Aunuksen sotaretkellä.
Isänmaallinen Alma Saari perusti Naantaliin Lotta Svärd -osaston 1921 ja toimi sen johdossa 15 vuotta. Sodan aikana hän oli muun muassa väestönsuojelutehtävissä .

Talon hän myi Naantalin kaupungille sen paikalle rakennettavan uuden kylpylän paikaksi.

Alma Saari testamenttasi omaisuutensa Kulttuurirahastolle.


Villa Randalaksi kutsuttu talo

on ollut erilaisissa käänteissä kaupungin omistuksessa ollessaan. Se on ollut vuokralaisten asuntoina ja siellä näytelty kesäteatteria.  1980-luvun lopulla kaupunki vuokrasi tilat yrittäjä Arja Westerlundille ja tontilla toimi taidegalleria ja ravintola. Kaupunginjohtaja Jorma Kallio ja hänen avopuolisonsa Arja Westerlundin joutuivat kaupungin kanssa erimielisyyksiin ja talpoudellisiin vaikeuksiin, joiden seurauksena kiinteistö tuli takaisin kaupungille, joka tarjouskilpailun jälkeen myi talon matkailutarkoituksiin. Paikka on vaihtanut omistusta ja huhujen mukaan nykyisillä omistajilla on jotain kehitysideoita.

Nyanssina tähän tarinaan voi pitää sitä, että Turun Sanomien omistajasuvun vanhin Keijo Ketonen viettää aikaansa useasti Rantakadulla tosin toisessa kiinteistössä, mutta samassa maisemassa. Niin sekin ympyrä sulkeutui.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!