Naantalin Jaska on poissa

JaskaV1963.jpg

Jaakko Väätästä koskeva surusanoma oli vaikea vastaanottaa. Naantalin Jaskana näillä main tunnettu värikäs persoona oli muuttunut monille ikoniksi sellaiseksi pysyväksi ilmiöksi, jota voi myös legendaksi kutsua. Huumorin, laulun ja tanssin taitaja, joka aina pysyi hoikkana ja poikamaisena ei osaa liittää tätä elämän vääjäämätöntä 71 vuoden iässä tapahtunutta  pois lähtöä. Niin on yksi aikakausi takana.

Jaskan tunsivat kaikki ja Jaska oli tuttu – tuttavallinen ja helposti lähestyttävä. Hänen sutkautuksensa olivat karjalaista perua. Tiedäks sää miks käki ei kuku Karjalas?, kysyi Jaska vastasi, että siks, kun evakot tulivat sieltä käet taskuus. Mikä unohtui matruusi ?, kun Jaska ongelle mennessä tuli luutnanttia vastaa tervehtimättä, Ai pahus , matopurkki.

Laulu ja tanssitaito ja esiintymiskyky veivät Jaskan teatteri ja kuoroharrastusten pariin. Aktiivinen ja kokoava voima johdatteli myös Naantalin Unikeko perinteen nousuun ollen Jaska Sajon jälkeen Naantalissa eniten veteen heitetty. Loppuun asti hän oli saattelemassa uusia Unikekoja kylpyyn.
Luultavasti teen oikeutta, kun väitän, että Naantalin Joulupukkilistalla hän oli primus inter pares, vertaisista paras ja ahkerin.

Nuorukaisena  vuonna 1957 Jaakko Väätänen astui  kotikaupunkinsa leipiin. Pikku Naantalissa kaikki tekivät kaikkea ja niinpä hän oli Naantalin vesilaitoksen ensimmäinen putki Jaska. Monitaitoisena ja toimeentulevana hän oli erityisen suosittu huoltomies, varsinkin lasten keskuudessa. Jaska oli avulias, puhelias  ja jutuillaan hauskutti lapsia. Kerran hän ilmestyi meille ruokatunnilla pakkikädessä ja ilmoitti, että Antton on pyytänyt häntä korjaamaan vessan lukon, kun ei siitä isän tekemänä mitään tule.


Hänen työhistoriansa on oiva esimerkki onnistumisesta: Vilkas nuorukainen etsi ja löysi paikkansa. Todella ylipitkä 47 vuoden työura kaupungin palveluksessa hakee vertaistaan. Siitä hän oli aiheesta ylpeä ja lukemattomat hänen palveluistaan nauttineet kiitollisia.

Hauskan ihmisen elämä voi olla raskasta. Kaikki mörököllit odottavat aina hyväntuulista kaveria ja pitävät usein vielä oikeutenaan naljailla milloin mistäkin. Kyllä joskus näki naamasta, että jo riittää. Arvelenkin, että ulkoisen esiintymisen takana oli herkkä ihminen, joka kaipasi arvostusta ja toivoi tulevansa huomioon otetuksi. Tässä suhteessa taisimme laiminlyödä ystäväämme.

Siksi sanon, että Jaska oli arvostettu kanssaihminen ja hieno ystävä.  Naantalin profiilista on poistunut merkittävä osa.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!