Mikko Rönnholm

Voiko inflaatio vihdoinkin kiihtyä – Kannattaako siihen varautua?

Miksi inflaatio voi seurata pandemia Wolf 2000519JPG

Martin Wolf pohtii pandemian jälkeisen ajan talouden tilaa ja eritysesti kysymystä käyttäydytäänkö nyt kuten sotien jälkeen inflaatioon, joka hoiti velkakuormaa.

Pandemiaa on verrattu sotaan, vaikkakin tautia vastaan, ei muita ihmisiä vastaan. Sodan tavoin se muokkaa talouksia ja vaatii valtavia lisäyksiä julkisiin menoihin ja rahalliseen tukeen.
Tämän perintönä saamme varmasti suuremman julkisen velan ja keskuspankin taseet.
Tarkoittaako tämä sitä, että onko tämän pitkän velkasyklin päätyttävä inflaatioon?

Ei, mutta tämä on mahdollista. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa liuotti kotimaansotavelkaansa vuoden 1923 hyperinflaatiossa. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdistyneessä kuningaskunnassa syntyi 250 prosentin verovelka bruttokansantuotteesta. Vaatimaton inflaatio (alle 10 %) auttoi heikentämään osaa siitä. Mitä nyt voisi tapahtua?

Martin Wolf käyttää omissa artikkeleissaan runsaasti hyvin asiaa kuvaavaa grafiikkaa.

Meidän on aloitettava alustavista olosuhteista. Aloitimme tämän kriisin suurella yksityisen velan määrällä, alhaisilla koroilla ja jatkuvasti alhaisella inflaatiolla. Seitsemän johtavan korkean tulotason maan ryhmässä yhdelläkään ei ole velkaa yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 1945 velkaan (250 %/BKT )verrattuna. Japanin nettovelka oli kuitenkin 154 prosenttia suhteessa BKT:hen ja Italian 121 prosenttia kriisiä edeltävänä aikana.

Martin Wolf  on varovainen mutta kuitenkin yksi selkeä ohje: Valtioille pitkää velkaa

Järkevät hallitukset pitäisi rahoittaa kaikki velkansa nykypäivän erittäin edullisilla hinnoilla saatavilla pisimmällä mahdollisella erääntymisajalla.

Kun ja kun talous elpyy, niiden pitäisi myös nostaa veroja niille, joilla on varaa maksaa. Goodhartin ja Pradhanin suunnittelemat kielteiset rakenteelliset muutokset ovat mahdollisia. Mutta työvoiman aseman heikkeneminen edelleen automaation kiihtyessä ja jatkuva säästöinto, koska kriisien koettelema investointi on edelleen heikko, vaikuttavat vielä todennäköisemmältä.
Keskuspankin riippumattomuus voi hyvinkin selvitä tästä, sillä monet sitä tukevat.

Monet maat, jotka eivät voi lainata omissa valuutoissaan, ajautuvat i maksukyvyttömyyteen. Euroalueen jäsenet ovat näiden päiden välissä. Sen lisäksi tulevaisuus on epävarma. Kyllä, pandemia on luonut joitakin sotatalouden piirteitä. Inflaation mahdollisuudet ovat saattaneet kasvaa. Mutta ne ovat silti vaatimattomia. Suojautu kannattaa sitä vastaan. Älä kuitenkaan pane paitojasi tämän vaihtoehdon puolesta.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa