Markkinoiden vapauden ja  maakuntademokratian sekasotku.

VSsotevalmisteluorganisaatio20160526.JPG

Sote-uudistuksen pitäisi pyrkiä ensisijaisesti suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän tuottaman epätasa-arvoisuuden kaventamiseen sekä hoitoon pääsyn nopeuttamiseen nimenomaan eniten sairastavissa sosioekonomisissa ryhmissä.

Kevään 2015 eduskuntavaalien alla suomalaiset puolueet eivät pitäneet sote-uudistukseen liittyviä markkinaehtoisia uudistustavoitteita laajasti esillä. Tämä antaa aihetta kysyä, onko nyt ehdotetussa laajuudessa toteutettavalla terveydenhuollon markkinaehtoistamisella kansalaisten aito ja demokraattisesti ilmaistu laaja tuki.

Lainauksen tekijä on  HS:n 20.5.2016 vieraskynäkirjoittaja Juha Mikkonen, joka on väitöskirjatutkija Yorkin yliopiston terveyspolitiikan ja -hallinnon laitoksella Kanadassa.

Hänen tekstissä esitetään perusteluja epäilyjä Suomen sote-uudistuksen vaikutuksista. Erityisesti hän muistuttaa:

Kansainvälisesti on hyvin tiedossa, että markkinamekanismit toimivat huonosti terveyspalveluissa. Terveys ei ole koskaan tavanomaiseen kulutustavaraan rinnastettavissa oleva hyödyke. Markkinaehtoistumiseen kytkeytyy merkittäviä riskejä, kuten kustannusten hallitsematon kasvu, kollektiivisen hoitovastuun hämärtyminen ja epätasa-arvon lisääntyminen.

Tätä taustaa vasten oli ilo huomata, että asiakokonaisuudesta pelottavan hiljaa ollut SDP sai kakistettua oman ehdotuksensa, joka oli tämän viikon 10-kohdan ohjelman 7. kohtana:

7. <i>Rakennetaan kestävät sosiaali – ja terveyspalvelut
kaikille niin, että SOTE-uudistukselle kauan sitten asetetut tavoitteet
toteutuvat. Ihmiset pääsevät lääkäriin, ihmisiä käsitellään kokonaisuutena ja
sotepalvelut tuotetaan tehokkaasti integroituna niin, että säästö tuleviin
kustannuksiin saadaan toteutettua. Tämän varmistamiseksi esitämme:
</i>

<i>• SOTE-kokonaisuuteen kuuluvat lakiesitykset annetaan heti niiden
valmistuttua ulkopuolisenriippumattoman arviointiryhmän arvioitavaksi
• Julkinen valta säilyy keskeisten terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun
lisäksi keskeisenä palvelutuottajana ilman yhtiöittämisvelvoitetta.
• SOTE- uudistuksen laajojen ja osin vaikeasti ennakoitavien vaikutusten
johdosta uudistus toteutetaan alueellisesti ja/tai toiminnallisesti
porrastettuna. Näin uudistuksen toimivuudesta saadaan kokemusta ja toimeenpanoa
voidaan parantaa, täsmentää ja ohjata paremmin.</i>

Tämä portaittainen kansanterveys- ja peruskoululakien kaltainen toteuttaminen on saanut asiantuntijatahoilta ymmärrystä. Erityisen fiksulta tuntuu ajatus, että syrjäisemmistä seuduista alkava toteutus ei mahdollistaisi yksityisille yksinkertaisia kermankuorinnan mahdollisuuksia.

Asiaa valmistellaan taas kerran hätäisesti tyypilliseen kutosen keskiarvon SSS-hallituksen tyyliin. Tietoja uudistuksesta tiputellaan vähitellen.
Maakunnissa ja kunnissa ollaan sormi suussa: Pitääkö tähän nyt lähteä innolla ja voimalla vai onko viisainta, kuten menneet kuntarakenneuudistukset ovat opettaneet, käyttää jos-sanaa ja noudattaa wait and see menetelmää.

Maakuntamme puhtaasti kokoomuslainen johto Aleksi Randell,  Ilkka Kanerva ja Kari Häkämies kutsuvat koolle kuntakokouksen, jossa pitäisi hyväksyä projektisuunnitelma, jonka tarkoituksen on johdattaa maakunta tähän markkinoiden vapauden ja  maakuntademokratian ihmeelliseen sekasotkun maailmaan.

Homman eriskummallisuus valkenee asioista vähemmänkin tietäville, kun ihmettelee projektisuunnitelman laatikkoinstallaatiota. Tässä on jopa EU:n organisoidun skitsofreeniankin tuntijalle ihmettelemistä.

Kauhistuttavaa on nähdä, että nyt satunnaisesti sieltä täältä halutaan tempaista kuntien henkilökuntaa hommiin, jotka sotkevat normaalin kunnallisen työn ja kehityksen. Kurjinta  on tiedostaa, että on täysin realistista arvioida, että suuri osa työstä on vielä turhaa.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!