Privaatti etenee, mitä tekee Naantali?

Terveyspalvelut20141114-3.JPG

”Moni äänestänyt lompakollaan”
”Kysymys on siitä, miten nämä palvelut jakautuvat yksityisen ja julkisen sektorin välillä”, sanotaan TEM:n suulla.
”Me näemme, että taustalla julkisen sektorin haasteet. Se automaattisesti lisää yksityisen puolen kysyntää”, sanoo yksityisen yrityksen vetäjä
”OP:n Oma sairaala on pärjännyt hyvin ja laajentaa Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja Kuopioon”.
”Yritykset investoivat sellaista tahtia, etteivät kunnat pystyisi siihen.”, kertoo Ylen toimittaja

Aamutelkkarin aiheeseen  puututtiin Hesarissa terveydenhoitoon yhdestä näkökulmasta. Pääkirjoituspakinassa Hyväosaisten terveyskeskus kerrottiin, miten hienosti työterveyshuolto toimii.  Ajatteleva toimittaja näki asiaan suuremassa sote-ratkaisun viitekehyksessä ja päätyi seuraavaan arvioon.

On kal­lis­ta, kun ta­sa­val­las­sa on rin­nak­kain kak­si pe­rus­sai­raan­hoi­toon kes­kit­ty­vää jär­jes­tel­mää. Ident­ti­siä­hän ne ei­vät ole: työ­ter­veys­huol­los­sa ter­vees­tä ih­mi­ses­tä tee­te­tään kaik­ki mah­dol­li­set ja mah­dot­to­mat li­sä­tut­ki­muk­set, eten­kin jos pal­ve­lu on ul­kois­tet­tu lää­kä­ri­fir­moil­le. Ter­veys­kes­kuk­ses­sa saa ol­la to­del­la ki­peä ja ko­va­ää­ni­nen pääs­täk­seen vas­taa­viin ku­vauk­siin ja tes­tei­hin.

Kai­kis­sa va­ka­vas­ti otet­ta­vis­sa so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon eli so­ten jat­ko­lin­jauk­sis­sa ny­ky­muo­toi­sel­le työ­ter­veys­huol­lol­le ei an­ne­ta ar­moa. So­ten ra­hoi­tus koo­taan yh­teen ka­na­vaan, jon­ka jäl­keen työ­ter­vey­den tu­li­si kes­kit­tyä vain en­nal­ta­eh­käi­syyn ja luo­pua sai­raan­hoi­dos­ta.

Täs­tä voi tul­la uu­dis­tuk­sen vai­kein vään­tö. En­sin pi­täi­si saa­da työ­ter­veys­huol­lon 1,9 mil­joo­naa käyt­tä­jää us­ko­maan, et­tä uu­dis­tus ei ole hei­ken­nys.Tei­ja Su­ti­nen, HS:n pää­kir­joi­tus­toi­mit­ta­ja.

Me keskustelemme Naantalissa samanaikaisesti Naantalin terveyskeskuksen tulevaisuudesta.

Jo ennen sote-ratkaisun  tulevia säädöksiä on Naantali  lopettanut viikonloppupäivystyksen ja on jo päättänyt lopettaa iltapäivystyksen.

Samaan aikaan olemme tälläkin sivulla referoineet kuntarakenne selvittäjien palveluraporttia, joka kertoo, että Naantalin terveyskeskuksen käynnit  vuonna 2012 olivat Turun seudun korkeimmat 2174 käyntiä tuhat asukasta kohden, kun lukema  Turussa oli alueen alhaisin 1018 käyntiä/ 1000 as. Turussa siis terveyskesuslääkärin suhteellinen käyttö on vain puolet  Naantaliin verrattuna.
Ja muutos on merkittävä vuodesta 2000 vuoteen 2012 Turussa käynnit ovat vähentyneet - 36,7 prosenttia ja Naantalissa kasvaneet + 3,7 prosenttia. 17 seudun kunnasta Naantalin ohella kasvua oli ollut vain Ruskolla ja Mynämäessä.
Tiedämme, että Turussa on ollut hyvää ja edelleen kasvavaa yksityistä tarjontaa. Tiedämme myös, että Turun terveyskeskukset eivät kiitosta osakseen ole juurikaan saanut.

Tässä hommassa on kysymys osaamisesta ja ennen muuta resurssien jaosta.
Yhtäällä toitotetaan, että julkisen puolen rahoitusta ei voi lisätä. Toisaalla vaaditaan, että kaikille on järjestettävä tasavertaiset palvelut. Niin karu johtopäätös on selvä: Se ei voi tarkoittaa mitään muuta kuin sitä, että julkinen terveydenhuolto toimii minimiresurssein syrjäseuduilla ja köyhäinhoidossa ja yksityinen puoli hoitaa työterveyden ja vakuutusten kautta paremman väen asiat.

Naantalissa on toimittu toistaiseksi toisin; terveyskeskukselle on suunnattu resursseja ja terveyskeskus on pitänyt palveluja yllä. Päivystyksen säännöstöjen muuttumisen vuoksi olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa joudumme  selvittämään, mitä nyt tehdään. Nykyisin meidän terveyskeksuksen lääkärikäynnit ovat jakautuneet siten, että kaksi kolmannesta käyttää oma lääkäriä ja yksi kolmannes päivystystä. Oma lääkärin jonot on pystytty hoitamaan joustavalla päivystyksen käytöllä. Ja juuri tuo joustavuus ja nopeus on saanut monissa kansalaishaastatteluissa viime päivinäkin kiitosta.
Nyt kysymys kuulu uskallammeko pitää omasta linjastamme kiinni vai lähdemmekö Turun tielle.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!