Visioissa on Antti Lindtman ja teknologinen kumous -paluu 1990-luvulle

RaumakariinastijaassaA20130106jpg.jpg

Tavallisesti asioista hyvin perillä olevat tahot eli Suomessa Hesarin toimittajat antavat niin kutsuttuja heikkoja signaaleja joko koemielessä tai tositarkoituksella. Lainaan tässä Jarmo Aaltosen juttua: STX-päätös vei hallitukselta ay-tuen


  • Vie­lä mar­ras­kuus­sa ta­lous­po­liit­ti­ses­sa mi­nis­te­ri­va­lio­kun­nas­sa va­sem­mis­to­puo­luei­den edus­ta­jat oli­vat he­ti val­mii­ta myön­tä­mään lai­nan. Tuol­loin ay-puo­lel­le jäi kä­si­tys, et­tä tar­vit­taes­sa va­sem­mis­ton edus­ta­jat vaik­ka ää­nes­tyt­tä­vät lai­na­pää­tök­ses­tä, mut­ta jou­lun al­la tu­li kyl­mä suih­ku nis­kaan: va­lio­kun­ta kaa­toi val­tion lai­nan yk­si­mie­li­ses­ti.
  • Näi­nä ai­koi­na am­mat­ti­lii­tot miet­ti­vät, mi­ten ja­ka­vat tu­ken­sa omien po­liit­tis­ten ryh­mien­sä kes­ken. Lii­tot ei­vät tue puo­luei­ta suo­raan, vaan po­liit­ti­set ryh­mät voi­vat käyt­tää pot­tin­sa ha­lun­sa mu­kaan.
  • Ai­na­kin isot de­ma­ri­ve­toi­set am­mat­ti­lii­tot Me­tal­li­liit­to, Pro ja Pa­pe­ri­liit­to ovat pan­neet nyt jaon jäi­hin. Vies­ti on sel­vä: luot­ta­mus hal­li­tuk­seen ja eten­kin sen "o­miin" on men­nyt.
  • Kun pe­rus­suo­ma­lais­ten Ti­mo Soi­ni kii­kut­taa ke­vät­tal­ven vä­li­ky­sy­myk­sel­lään val­tion 50 mil­joo­nan eu­ron lai­nan Krei­kan mil­jar­dien eu­ro­jen Kank­ku­lan kai­von kan­nel­le, se­li­tyk­sek­si ei rii­tä, et­tä täl­lai­nen ver­tai­lu on po­pu­lis­mia.
  • Os­viit­taa an­toi Ylen vii­me sun­nun­tain gal­lup, jos­sa pe­rus­suo­ma­lai­set nou­si­vat jo niu­kas­ti ohi de­ma­rei­den.
  • Seu­raa­va mie­li­pi­de­ky­se­ly voi ol­la Sdp:n Jut­ta Ur­pi­lai­sel­le mur­haa­va – ja sa­taa suo­raan Ant­ti Lindt­ma­nin laa­riin.

Visio tekisi Suomelle terää
Tulevaisuustutkija Risto Linturin vallankumouksellisia ajatuksia: autokuskit pitää korvata roboteilla ja Suomen on palattava henkisesti 1990-luvulle.

  • Hesarin haastattelema Risto Linturi kertaa ensi, kuinka pankkitoimihenkilöiden määrä puolitettiin 1990-luvulla ja edelleen hän muistelee, kuinka meitä teknologian edelläkävijänä silloin ihasteltiin. Nyt hän tietää, että Googlen autot ovat ajaneet onnistuneesti robottiohjauksessa. Ja näin olisi AKT mennyttä. Hänen visoihinsa kuuluu myös, että kunnat ovat tarpeettomia. Homma voitaisiin hoitaa esimerkiksi vanhusten hoidossa muutaman ammattitaitoisen osuuskunnan keskinäisellä kilpailulla. Ydinajatus on, että kaikki voitaisiin tehdä tehokkaammin ja kaikkien pitäisi tehdä mielekästä tuottava työtä, ettemme joudu marginaaliin.

Referaatti on yksinkertaistettu ja totta kai siinä on paljon heikkouskohtia, jotka johtuvat asian kaikkien; niin visionäärin, kuin haastattelijan ja ennen muuta lukijan pitsapuolisesta aiheeseen perehtyneisyydestä. Mutta ei pidä kaikkea heti tyrmätäkään. Samassa lehdessä puhuttiin omahoidosta, jota voitaisiin kehittää ja tehostaa muillakin alueilla kuin diabeteksen  ja astman hoidossa. Netin kautta tulisivat ohjeet ja potilas itse toimisi kotona. Tulokset joissakin Marevan- kokeiluissa ovat olleet rohkaisevia.

Omakohtainen kokemus soveltaa uusia menetelmiä esimerkiksi päätöksenteossa ovat kyllä rohkaisevia.Kaikkeen tottuu ja aika paljon uutta oppivat vanhatkin  koirat. Kunhan päästään pelko- ja ennakkoluulokynnysten yli. Siinä onkin ehkä kehityksen kannalta vaikein vaihe. Ja se tahtoo viedä paljon enemmän aikaa kuin tekninen suoritus edellyttäisi. Melko  usein on myös niin, että yksikin kanto, joka sattuu olemaan  oikeassa  paikassa, on liikaa. Pienenä esimerkkinä kerron, että vasta nyt, kun maakuntahallituksen puheenjohtaja vaihtui, ollaan siellä siirtymässä paperittomaan kokouskäytäntöön.  

Muutoskitka on kovaa ja luulenpa, että pankkialan hurjat tehostamistulokset olivat mahdollisia alan suurten vaikeuksien vuoksi. ja nyt se pääkysymys kuuluu, että vision pitää olla riittävän yksinkertainen ja sen hyväksytyiksi saamisen pitää tapahtua äärimmäisellä taidolla. Ja se on vasta välttämätön alku, sillä  sen jälkeen vasta ongelmat alkavat, kun yritetään löytää ne keppi- ja porkkanayhdistelmät, jotka toimivat ja jotka hyväksytään..

Tästä taas loistavana ajankohtainen esimerkkinä on kuntarakenneuudistus. Hallitus puhuu miljardien vuotuisista säästöistä ja sanoo sen olevan yksinkertaista. kun  otetaan käyttöön parhaat menetelmät ja tehdään uudet suuret kunnat ja kaksiportainen sote-järjestelmä.

Kukaan ei usko.
Päättäjät eivät tiedä, mitä päättävät ja mistä syystä ja ne joiden pitäisi homma käytännössä hoitaa ovat vastahakoisia, joka puolestaan johtuu   sekä epäuskosta että haluttomuudesta.Mutta suurin kaikista on oikean tiedon puute.

Kaikki, mihin mukana olijat eivät usko, on tuomittu epäonnistumaan tässä meidän suhteellisen avoimessa ja demokraattisessa järjestelmässämme. Kansalaisten uskovaisuus on muuttanut luonnettaan: Auktoriteetteihin eikä abstraktioihin ei uskota.; munkkilatinat ovat mennyttä. Muutoksien aikaansaamisen onnistumiseksi on tehtävä paljon enemmän töitä. ja on paha erehdys luulla, että mielialoja  käännetään retoriikalla, mielikuvatemppuilulla. Tyhjät sisällöttömät puheet eivät auta, vaan on oltava näyttöä:

On osoitettava toimintojen järkeistämisen järki. Sitten se toimii, jos sittenkään.  

 

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!