Veteraanijuhla 2013

Veteraanijuhla20130427.jpg

 Naantalin Veteraanipäivä sai kokoon satapäisen juhlavieraiden arvokkaan joukon lohisopalle ja pieneen juhlatilaisuuteen.
Komentaja Jarkko Iiri yhdessä kaupungin sivistys- ja sosiaalitoimen kanssa vastasivat juhlan kokoamisesta. Vuoden teeman mukaisesti ohjelmassa olivat pääroolissa nuoret. Musiikkiohjelmisto oli hellyttävän hienoa, päävastuullisen Virpi Viljasen hoitaessa juontajan ja pianistin roolia.
Lukiolaisten Robert Heleniuksen ja Aapeli Virtasen puheduo oli selvää tekstiä: Koulutuksesta saaminen on itsenäisyyden suuria saavutuksia ja heidän kiitollisuutensa aihe, mitään muutakaan unohtamatta. Huolena olivat niin ikään vuoden teeman ylös nostamat syrjäytyneet nuoret.

 Maanantaina sata vuotta täyttävä Anni Hacklin toivoi muilta --ei puheita - ja lyhyesti hän muisteli vuonna 1939 alkanutta ja jatkosodan loppuun asti kestänyttä Lotta-aikaansa myönteisellä innostuksella. Hänen ilmaisunsa ja puheensa sisältö oli täynnä iloa ja elämän makua. Ne raskaat asiat oli siirretty syrjään. Nuoret  kuuntelivat henkeään pidätellen.

Ennen juhlan alkua muitten veteraanien isosiskoksi itseään nimittänyt kukitettava sankaritar osoitti muistinsa terävyyttä kertomalla, että kaatuneita talvisodassa oli 23.000 ja jatkosodassa yli 60.000 ja haavoittuneita 200.000 yhteensä. Hirmuisia lukuja.

 Näistä asetelmista huolimatta juhlan teema oli valoisa, ehkä vakavimmat puheenvuorot olivat lukiolaisten ohella sotahistorian oppiaineen Emma Lehtosen ja Sara Lahdenperän esitys talvi- ja jatkosodasta siihen liitettyine sukulaismuisteloineen, joissa vilahti aseista kieltäytyjä.

 Tilaisuus päättyi Äänisen Aallot valssiin. Kaunis sävellys ja ajan hengen mukainen teksti.

  • Äänisen aallot on George de Godzinskyn säveltämä ja Kerttu Mustosen sanoittama suomalainen valssi jatkosodan vuosilta.
    Aloite ”Äänisen aaltojen” sanoittamiseksi ja säveltämiseksi tuli Suomen armeijan päämajoitusmestarilta, kenraaliluutnantti A. F. Airolta. Monet tuon ajan suositut valssisävelmät olivat alkuaan venäläisiä, kuten Maks Kjussin ”Amurin aallot”, Itämeren laivaston kapellimestari G. Dobrianskin ”Elämää juoksuhaudoissa” tai Ilja Šatrovin Mantšurian kukkuloilla. Airo piti tätä ongelmallisena ja halusi tilalle jotain suomalaista.
    George de Godzinsky sävelsi valssin Äänisjärven rannalla, mistä se sai nimensä. Kerttu Mustosen kirjoittamat propagandistiset sanat heijastelevat Suur-Suomi-ideologiaa ja kuvaavat suomalaiset Itä-Karjalan vapauttajina. Wikipedia


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!