Venäjä ei ole rajamaa, mutta Suomi valtakunta

Vladimir Putin on aikaan saanut uudet huolenaiheen Venäjän naapureissa puolustamalla Neuvostoliiton Natsi-Saksan toisen maailmansodan kynnyksellä allekirjoittamaa sopimusta, jossa kaksi suurvaltaa jakoivat salaa Puolan ja muita maita.

Venäjän presidentin ja nuorten historioitsijoiden ryhmän tappamisesta annetun selostukseen mukaan presidentti Putin sanoi keskiviikkona: "Jatkuvasti riidellään Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta ja syytetään Neuvostoliitoa Puolan jakamisesta"

Hän sanoi, että Puola käyttäytyi samalla tavalla ottamalla osana osan Tšekkoslovakiasta, kun Saksa hyökkäsi sinne.: "Vakava tutkimus on osoittanut, että tällaiset menetelmät olivat tuolloin osa ulkopolitiikkaa. Neuvostoliitto allekirjoitti Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen. Nyt sanotaan, Paha juttu, "Voi, kuinka väärin." Mikä siinä on vikana, kun Neuvostoliitto ei halunnut taistella? Mitä väärää siinä oli?

Presidentti Putin on valvonut Neuvostoliiton mainetta ja tehnyt pitkään työtä tarkistamalla Venäjän historian oppikirjat. Hän vaatii, että annetaan enemmän painoa puna-armeijan roolille toisessa maailmansodassa vapauttajana ja poistetaan viittaukset Neuvostoliiton sotilaiden ja Josef Stalinin hallinnon hirmutekoihin, joita hänen mielestään liioitellaan

Keskiviikon kokouksessa presidentti Putin uudisti toivovansa, että nykypolitiikassa annettaisiin enemmän arvoa ja tunnustettaisiin Neuvostoliiton armeijan uhraukset natsi-Saksa nujertamisessa. Kathrin Hille , FT Moskova

Kovat lausunnot liittyvät pidempi aikaiseen kehitykseen. Vladimir Putin on ajat sitten sanout, että Neuvostoliiton hajoamainen oli aikamme suurin katastrofi. Hajoamiseen liittyi suurvalta-aseman menetys ja muiden maiden vähättely; USA: ylivalta - maailman yksinapaisuus - ja Kiinan nousu ovat olleet  KGP-koulutuksen saaneelle liikaa.

Öljyn hinnan nousu ja vähittäinen kotimaisten vastustajien nujertaminen on nostanut Putinin vallan huippuunsa, jonka vahvistaa myös Forbesin lista. Vallan huuma sokaisee ja puheet tulevat suorasukaisemmiksi; hän puhuu varmaankin mitä ajattelee. Kaiken lisäksi hän aivan selvästi nauttii asetelamasta, jossa maailma säpsähtää.

Tietenkin on niin, että Neuvostoliiton itsekkäältä kannalta oli ymmärrettävää, että siellä pelättiin Hitlerin Saksan hyökkäystä. Siitä Adolf Hitler oli puhunut Mein Kampfissa ja useissa puheissa. Mutta olishan siellä myös pitänyt tietää, että rauhoittamalla idän suunta, pystyi Kolmas Valtakunta toimimaan rauhassa lännessä. Jälkikäteen löytyy tietenkin hyviä patrioottisia selityksiä itsekkäälle maailman vallankumouksen levittämisellä ja panvenäläiselle tsaarinaikaiselle imperialismin ideoille.

Tällaisten linjausten ymmärtäminen ja puolustaminen herättävät Suomessa henkiin pelkoja, niin muistoja kuin historiallisia tosiasioitakin. Ei ole ihme, että Putinin puheet saavat kylmät väreet selkäpiihin.
Tästä on seurauksena Suomessa on ainakin kahdenlaisia vastakkaisiin suuntiin vetäviä arvioita; Voiman lisääminen houkutaa, mutta Venäjän reaktiot pelottavat. Rautaa rajalle henki yhtäällä ja Paasikiven maantieteen opit toisaalla aiheuttavat ristiriitaa. Ja mitä tämä sitten tarkoittaa Naton suhteen?

Historiasta muistamme, että Suomessakin oli 30-luvun alussa sellainen hurraa-isänmaallinen ryssävihainen joukko. Lapuanliikkeen henki laimennettiin vuoden 1937 jälkeen ja pohjoismainen demokraattinen suuntaus sai jalansijaa Kyösti Kallion presidenttiyden ja punamultahallituksen muodossa. Mutta se kuitenkaan riittänyt Neuvostoliitolle, vaan raaka suurvaltapolitiikka ja ylimääräinen voimantunto sekä tuo katala M-R  sopimus saivat aikaan Talvisodan.
Ilman valmiutta henkisesti puolustaa maata koko kansan voimin myös aseellisesti emme olisi selvinneet maailmansodan pyörteistä. Taas sotien jälkeen myöntyväisyydelläkin piti olla rajansa.
Siis Suomen tilanne ei ole ollut eikä ole helppo. Suomen asema ei ole oma ilmoitusasiamme. Sen viitekehykset määräytyvät maailmanpolitiikan liikkeistä.

Juuri tällä hetkellä tuntuisi oikealta laajan yhteisymmärryksen hakeminen. Se voisi tarkoittaa, että emme  mene Naton jäseneksi, mutta sen vastapainoksi pitää olla selkeästi EU:n linjausten takana, mieluummin niitä rakentavasti vahvistaen, kuin omaa eriseuraisuutta korostaen.
Omasta puolustuksesta pidetään kiinni, rajoja vartioidaan ja yhteistyötä vahvistetaan Pohjoismaiden suuntaan. Materiaalista valmiuttakaan ei sovi unohtaa. Ja niinpä nyt on aika ottaa vanha idea maanpuolustusmaksusta käyttöön.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!