Vapaaehtoista pakkoa yritetään valtionosuuksilla

Valtionosuusjärjestelmän selvittäjän Rauman entisen kaupunginjohtajan  Arno Miettisen ehdotuksissa on varmaan vilpitöntä yritystä yksinkertaistaa ja lisätä kannustavuutta. Siellä on myös selvästi sisäänrakennettuja elementtejä joilla selkeästi yritetään lisätä keskuskuntien valtionosuuksia, kun siirrytään tulojentasauksen.
Liitteenä on Turun ja Naantalin keskinäinen  valtionosuuksien vertailu. Vuoden 2012 budjetin mukaan Turku saa 1.892 ja Naantali vastaavasti 912 euroa asukasta kohden. Eli jos Naantalin ja Turun valtionosuudet olisivat samalla tasolla nousisi Naantalin tulot yli 18 miljoonaa euroa eli nykyinen alijäämä seitsemän (7)  miljoonaa euroa olisi pikkujuttu.. Mutta ikävä kyllä suunta on toinen.

Olen nimittäin  varma, vaikka sitä ei sanota, että ennen Miettisen ehdotuksen tekemistä on tehty laskelmia, joissa on arvioitu vaikutuksia erityisesti esimerkiksi meidän seutumme kuntiin. tavoitteesta ei ole epäilystäkään ja siihen saa vahvistuksen arvioimalle alustavia esityksiä ja olenkin pistän lyhyen kommentin jokaisen ehdotuksen  

Alustava linjaus: Tulojen tasaukseen siirretään 0,5 – 1 mrd. euroa kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta. Painopistettä siirretään tulojen tasaukseen, mutta pääpaino on edelleen kustannuserojen tasauksessa. Tasausraja nostetaan 100 %:iin. Tämän lisäksi tasausjärjestelmään sisällytetään kaksi muuta uutta elementtiä. Ensinnäkin tasauslisä on 80 – 85 % kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta (ei 100 %:a kuten nykyisin). Tämä muutos lisää tasausjärjestelmän kannustavuutta, koska kunnan veropohjan kasvu ei merkitse enää tasauksen täysimääräistä pienenemistä tasausrajan alapuolella olevissa kunnissa. Toisaalta tasausrajan yläpuolella tasausvähennysprosentti esitetään jatkossa liukuvaksi siten, että korkeamman tulotason kunnissa vähennysprosentti olisi korkeampi kuin esimerkiksi tasausrajan lähellä olevissa kunnissa.
Esitettävässä tulojen tasauksessa tasauslisäkuntia on 275 kpl ja tasausvähennyskuntia 29 kpl.

tasausjärjestelmässä kaikki kunnat yhtä lukuun ottamatta hyötyvät. Tämä edellyttää siis rahoituksen siirtämistä kustannuksen tasauksesta tulojen tasaukseen, esimerkiksi tasasuuruisesti kaikilta kunnilta euroa/asukas periaatteella. 
  • Tarkoittanee todennäköisesti sitä, että Turku vapautettaisiin tasauksesta ja Naantalia ei, joten valtionosuuksien ero nousisi Turun hyväksi 100 €/as

Alustava linjaus: Vieraskielisyys painoa laskennallisissa kunnissa lisätään oleellisesti. Laskentaperusteena on jatkossa koko vieraskielisen väestön määrä, ei esi- ja perusopetuksen ikäluokka kuten aikaisemmin.

  • Kaksikielisyydestä ja vieraskielisten osuudesta Turku saa tällä hetkellä 40 euroa asukasta kohden enemmän. Jos tätä merkittävästi lisätään voitaisiin ero kaksinkertaistaa. Turulle lisä osuutta +40 euroa/asukas

Alustava linjaus: THL ja VATT selvittävät valtiovarainministeriön toimeksiannosta laskennallisen valtionosuusjärjestelmän kannalta keskeiset ikäryhmien painot (hinnat) ja sairastavuustekijän kehittämisvaihtoehdot uusimpien tilastotietojen mukaisina. Lopulliset tiedot tuloksista ovat selvitysmiehen käytössä syyskuun aikana. 

  • Tästä ei välttämättä tule Turulle lisäosuutta. Voi olla jopa toiseen suuntaan

Alustava linjaus: Kuntien panostukset infrastruktuuriin ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämiseen otetaan huomioon korvaamalla nykyinen taajamarakennelisä uudella kriteerillä, työpaikkaomavaraisuudella. Monet keskuskuntien tekemät investoinnit hyödyntävät koko keskusseutua ja laajemminkin. Uudella kriteerillä on myös työllisyyden parantamista kannustava vaikutus ja se huomioi demografisten muutosten aiheuttamia vaikutuksia (työllisen vs. työvoiman ulkopuolisen väestön alueellinen sijoittuminen).

  • Tässä on sitten kohta, josta emme voi mitään varmaa sanoa, mutta ottaen huomioon kokonaisuus ja se, että tasausjärjestelmässä kokonaisuudessaan olisi näitä ohjaavia tekijöitä ehkä yksi miljardi kahdeksasta. Joten arvioin, että ei tässä voida kuitenkaan 100 euroa/asukas enemmän suosia.

Alustava linjaus: Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen kuluva kustannuserä (900 milj. euroa) siirtyy valtion kustannettavaksi, mikä edellyttää kuntien rahoitusosuuden lisäämistä (noin 0,5 mrd. euroa) valtionosuusjärjestelmässä. Se toteutetaan lisäämällä kuntien omarahoitusosuutta valtionosuusjärjestelmässä.

  • Opetuksen ylläpitäjämallissa ero Turun ja Naantalin välillä on siis -641 euroa/asukas. Jos tämä otettaisiin täysimääräisesti huomioon, vähenisivät Turun valtionosuudet huomattavasti.  Kysymys tämän nettovaikutuksista saadaan sitten selville, kun tiedämme kuinka paljon Turun kustannukset tähän osaan ovat. Jos ne ovat paljon valtionosuuksia suuremmat, silloin Turku tulee tästä hyötymään. Arvioidaan nyt, että tästäkin kohdasta Turku hyötyisi Naantaliin verrattuna +100 euroa asukasta kohden.

Kokonaisuudesta tehty karkea arvio olisi, että Turun hyöty Naantaliin nähden olisi 340 euroa asukasta kohden enemmän. Eli karkeasti arvioituna tämän ero umpeen kurominen vaatisi Naantalissa  kahden (2) prosenttiyksikön veron korotusta.

Meidän kannattaisi käyttää - niin kuin viisasta olisi - kiinteistöveron korotusta, voisimme ehkä kerätä yli 4.000 loma-asunnoilta lisää (siinä sivussa joutuvat muut kiinteistön omistajat maksumiehiksi myös).  Näin voisimme selvitä yhdellä prosenttiyksiköllä eli olisimme samalla tasolla Turulle kaavaillun tulevan verotason kanssa.

Lainaan tässä lokakuussa aihetta koskeneen kirjoituksen loppuosan:

  •  Nostan taas ties kuinka monenteen kertaan ratkaisevan kysymyksen: Miksi valtionvarainministeriö on niin innokas suurkuntiin?
    Olen useasti väittänyt eikä sitä ole kukaan kiistänyt, että perimiltään kyse on julkisen talouden alijäämän supistamisesta kuntien avulla. Verokilpailun poistaminen ja kuntien omaisuuden realisointi syrjäalueiden palvelujen karsimisen lisäksi on se cocktail, joka meille niin Turulle kuin muillekin tullaan juottamaan.
  • Mietitään näitä näkökohtia, eikä hötkyillä.  ”Itselleen sika vahingon tekee kun ruuhen kattaa”, tulee mieleen näitä pakoliitosmaniaa potevien juttuja luettaessa. mr 15.10.2012 klo 7.00

Tämä on edelleen ajankohtainen näkökulma, sillä pitää nyt muistaa, että valtionosuusuudistuksen lähtökohtana on valtion ja kunnan välisten talosuhteitten neutraalisuu eli ei lisää eikä vähemmän tulonsiirtoja valtiolta tai kuten sivulauseessa sanotaan: Tarkoitus on pienentää valtion osuutta ja lisätä kuntien panostusta toivoen, että kunnat käyttävät verotusoikeuttaan.

Loppuhuomautus: Tässä esitetyt arviot ovat vain omia päätelmiä ja avioita. Toivon totisesti, että näkemykseni liian pessimistinen ja sanon, että tämän uudistuksen liittäminen kuntarakenne ja sote-sotkuihin ei todellakaan lisää luottamusta. Kyse ei ole siitä, etteikä Miettinen asia tuntisi, vaan siitä, että koko hullutuksessa unohtuvat kaikki hyvään hallinnon periaatteet: Selkeys, avoimuus, pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!