Vallis Gratiae - kesäpääkaupunki

MirjaKujalaVG90v20180919.jpg

"Kylpylä oli vuonna 1920 Naantalin henkinen ja taloudellinen keskus. Naantalilaisille oli tärkeää, että kylpylän vieraat viihtyivät kaupungissa. Vaikka kanta-asiakkaat saapuivat kesä kesän jälkeen kylpylään, naantalilaisaktiivit katsoivat, että jotain tarttis tehrä. He päättivät perustaa yhdistyksen. Vallis Gratiae -yhdistys - Föreningen Vallis Gratiae merkittiin yhdistysrekisteriin 9. päivä syyskuuta 1928.

Sen tarkoituksena oli "ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät kylpy- ja kesävieraiden viihtymistä paikkakunnalla. Perustamisen pontimena oli 1920-luvulla virinnyt kotiseutuhenki. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana oli metsänhoitaja Hugo Ehnqvist. Yhdistys hankki varoja mm. teiden kunnostamiseen ja istutusten ja penkkien kunnostamiseen järjestämällä kesäisin aamiaisia Kaivohuoneella." Historiasta

Yhdistys juhli Merisalissa 90 vuotissynttäreitä.

Tupa oli täynnä ja kun seinät ovat historian täyttämät, niin kaikki hyvin.

Yhdistyksen puheenjohtaja Mirja Kujala, joka opastaa ja ideoi eli toimii yhdistyksen hengessä arkipäivinäkin. Mirjan ääni on kouliintunut , niin, että hän saa sen kuulumaan Merisalissakin.
Lyhyt tervetulotoivotus päättyi Haijaisten Alitalon yhdistyksen ikäisen emännän kukitukseen. Osuva oivallus monessa suhteessa, onnittelut.

Juhlapuheen piti Erkki Leppäkoski ekologian emeritus professori ja nordisti. Eki oli viisas ja aktiivinen jo kouluaikoina hoitaen silloinkin vaikeita puheita kuten rehtori-tohtori Kurt Enkolan 50-vuotispuheenpidon.

Asiantuntevuus, luistavasanaisuus, yllätyksellisyys ja nokkela huumori ovat hänen vahvuuksia, sen sijaan ääni oli hento Merisaliin.

Menneisyyden ja tulevaisuuden kytkennästä se alkoi ja sitten teema rakentui ”Samaan aikaa toisaalla” idealle. Eki kuvaili miten kansalaistoimeliasuus yllättää kylätaloineen ja yhteistoiminnoillaan. Ja sitten ajankohtaiseen eikä ristiriidattomaan aiheeseen:
Voisiko Kuparivuoren koulusta tulla kylätalo?

Jöns Budde ansaitsisi huomion Aamos Andersson kannattaa muistaa, autioituva maaseudun puolesta , nostalgiaa ja kansainvälisyyttä voi yhdistää - tällaista puheesta jäi mieleen
Ja sitten ehdostus: Kesäpääkaupunki brändiksi.

Tästä kesäpääkaupunki-ideasta innostui varovainen kh:n puheenjohtaja Markku Tuuna, joka kaupungin tervehdyksessään kiitti yhdistystä mennestä ja toivoi nuorien mukaan saamista.

Lakarit soittivat tunnelmaan sopivasti ja Reijo Ahola lauloi Risto Vuorisen sanoittaman oman sävellyksensä Naantaliin ja ilta päättyi Aamu Airistolla yhteislauluun.
Kiva laulu, mutta Varsinais-suomalisten laulu olisi kuulunut asiaan.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!