Vadstenasta 2015

VadstenamiljC3B6C3B620150812.jpg

Kuntien välinen pohjoismainen yhteistyö sai kohdallamme alkunsa Suomen ja Ruotsin välisestä kummikuntaideasta. Se on laajentunut kaikkien pohjoismaiden väliseksi.
Jo useamman vuosikymmenen aikana kunkin maan ystävyyskunta on kerran vuorossa järjestämisvastuussa. Pari vuotta sitten oltiin Naantalissa ja nyt tänä vuonna puolestaan Vadstenassa. 

Naantalista meitä oli kolme kaupungin nimeämää, kaksi Pohjola Nordenin ja kaksi nuorison edustajaa.
Aiheena olivat tällä kerralla nuorisotyöttömyys, turismi ja kulttuuri. Luonnollisesti vadstenalaiset esittelivät omaa toimintaansa, paikkakunnan yrityksiä, kouluja ja ympäristöä. 


Kun tapana on majoittaa vieraat perheisiin, niin arkipäivänkin asioiden tietämys sikäläisestä elämästä syvenee. Samalla joutuu / saa puhua ”pakkoruotsia” sekä joutuu tunnustamaan vajavaisuutensa yrittäessään ymmärtää puheliaita tanskalaisia ja norjalaisia.


Kun nyt voi täällä Naantalissa havaita, että päättäjien keskuudessa ei ole palavaa intoa ystävyyskuntavierailuun Ruotsiin, niin olen joutunut pohtimaan toiminnan sisältöä ja tarpeellisuutta. Kun ajoittain kriittisiä kommentteja tulee muista maista, niin pidin tärkeänä lausua päättäjäistilaisuudessa oman näkemykseni aiheeseen. Tein sen kertomalla oman tarinani ja liitämällä siihen oman arvioni tästä toiminnasta. Tässä pääsisältö puheenvuorostani:

1940 luvun lopulla sain ensimmäisen makean kosketuksen pohjoismaiseen yhteistyöhön. Silloin kadulla leikkiessäni tapasin fiinejä ruotsalaisrouvia oletettavasti Vadstenasta. Kiltit tädit heltyivät antamaan karkkeja niin että puinen kuorkkurin lava oli täynnä. Puutteen piinaamassa maassa se olitaivaan lahjalta. Ja niinpä herkkuja tuli ahmittua niin paljon, että virtsa tuli tahmeaksi ja äitini pelkäsi sokeritautia. Meidän perheessä tämä makea vierailu muistettiin usein ja minullakin se on mielessä ehkäpä noiden kertomusten perusteella,

Seuraava yhteys tapahtui muutama vuotta myöhemmin. Kuten miehillä tpana on, niin tietenkin pelkäsin rokotuksia. Äitini käytti uteliaisuuttani hyväksi ja kertoi, että mennään uuteen hienoon terveystaloon. Hienoa oli: suuret ikkunat ja kiiltävä lattiat. Pohjoismaiden yhteistyöhön tämä liittyi
kummikuntamme Vadstenan kautta, nimittäin rakennusmateriaalit saimme lahjoituksena kummikunnaltamme. Köyhälle kunnalle tämä oli erinomainen lahja ja naantalilaiset arvostivat ruotsalaisten hyväntekeväisyyttä. Kiitoksia paljon, sanoimme vadstenalaisille.

Seuraava kokemukseni pohjoismaisesta kanssakäymisestä sain Vadstenasta . Hävisin tennismatsini 2-0.Tämän jälkeen urheilukanssakäyminen pikkuhiljaa hiipui.

Luottamushenkilöksi tultuani olemmme kunnan edustajana saaneet mahdollisuuden vierailla Svelviksissä 1972, (Petreksfjördur) Vesturbygdissä 1994 ja vuonna 2007 kävimme (Bogense) Nodfunissa. Naantalissa tapahtuneihin tapaamisiin olemme osallistuneet kaupungin edustajana ja isäntäperheenä. Näitä tapaamisia olemme arvostaneet, kaiken lisäksi tapaamiset ovat olleet virkistäviä juhlahetkiä kunnallisen puurtamisen vastapainoksi. Ja nyt sitten ympäri sulkeutumassa, kun nyt vierailemme Vadstenassa. Pitkän historian ”opetuksena” halusin puhua pohjoismaisesta yhteistyöstä yleensä ja erikseen.
Suomi on erityinen tapaus. Olemme suuren Venäjän pieni naapuri ja meidän suuren enemmistön kieli on erilainen muihin maihin verrattuna. Mehän käyttäydymmekin vähän toisin, vaikenemme kaikilla kielillä. ja juuri nyt olemme ainoa maa joak käyttää euroa. Mutta tämä erilaisuus ei merkitse, etteikö pohjoismaisuus ole meille tärkeä asia ehkäpä jopa muita maita tärkeämpää.
1950 luvulla hävityn sodan jälkeen ensimmäinen yhteys länteen avoimempaan maailmaan suljetummasta Suomesta.
Yleisesti ottaen haluamme kiitollisuudella muistaa, että pohjoismainen oikeusvaltio on se perustamme, johon tukeutuen olemme vaikeuksista selviytyneet.

Pohjoismaiset arvot: ihmisoikeudet, demokratia ja tasa-arvo ovat meidän perusarvojamme.
Näiden arvojen syvempi käytännöllinen sisältö avautuu ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Ne eivät saa jäädä pelkiksi sanoiksi, vaan niiden sisältö avautuu pohjoismaisen yhteistyöliikkeen avulla, joissa säännölliset ystävyyskuntasuhteet ovat hyödyllinen ja tärkeä osa. Kaiken lisäksi tapaamiset ovat hauskoja ja virkistäviä elämän iloa lisääviä.
Omana toiveenani esitän tuleville kunnalliselle päätöksentekijöille, että he eivät mistään tilapäisestä syystä tai muutoksesta johtuen lopettaisi tätä toimintaa. Yksioikoisten taloudellisten kustannus-hyöty laskelmien ja säästövaatimusten ei saa antaa määrätä; pitää asioita miettiä pidemmän historiallisen kehityksen ja pitkäjänteisemmän toiminnan näkökulmasta asioita.
Tähän yhteistyöhön tarvitaan kaikkia päätöksentekijöitä, virkamiehiä, järjestöjä erityisesti Pohjola Nordenia ja erityisesti nuoria.

Poliittinen kehitys on noudatellut Vadstenassa totuttuja latuja, kunnes viime vaaleissa 2014 hyppäsi Konsensus Vadstenan parhaaksi ryhmä toiseksi suurimmaksi.

Intoa ja aktiivisuutta riittää ja yhteistyötä tehdään demareiden kanssa.
Ruusut yksivuotiaalle torilla makkaroita jakaneelle olivat koaliitiopartnerilta.

Talous näyttää olevan Vadstenassa  kunnossa:

  • Menot 448 Mkr;
  • Verotulot 312 Mkr; Veroprosentti 21,5
  • Oma pääoma 182 Mkr; Ei velkaa
    Kruunun kurssi  1 € = 9,3 Rkr

Tekemällä oikeita asioita oikein -
sitoutuneesti kehittämällä luomme oikeudenmukaisuutta !



TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!