Uusi vanha malli soteen

Nyt uusi soteyritys. Se varmaan on edellistä parempi ehdolla, että on se on toimiva. Maakuntamallia on tiedossa eikä siinä ole mitään pahaa ole, kunhan ei hulluuksiin mennä.

Erikoiserikoishoito on sitten oma lukunsa, joka vaatii valtion panoksen lisäystä niin asiantuntemuksen kuin resurssien osalta. Ne asiat näyttävät olevan auki, vaikka viime tietojen mukaan esityksiä on tiedossa.
Kun puhutaan talouden kehyksistä ja niiden lainsäädännön voimasta, voimme arvata, että kyllä kurjuuden jakamista taitaa olla edessä.
Mutta eduskunta on selvästi osoittamassa lainsäädäntövaltaansa. Se on parempi kuin hallituksen monen suuntaiset asian kytkyt ; tarkoitan kuntarakenteen vänkääminen soten avulla.
HS:n julkistama budjettiryhmän uutisoitiin seuraavasti:

So­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen bud­jet­ti­ke­hys­jär­jes­tel­mää val­mis­te­le­va työ­ryh­mä on saa­nut val­miik­si eh­do­tuk­sen­sa jul­ki­sen so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon ta­lou­del­li­ses­ta oh­jauk­ses­ta.
Vaa­li­kau­den kat­ta­va so­te-bud­jet­ti­ke­hys ase­tet­tai­siin hal­li­tuk­sen en­sim­mäi­ses­sä jul­ki­sen ta­lou­den suun­ni­tel­mas­sa.
Työ­ryh­mä eh­dot­taa, et­tä sen to­teu­tu­mis­ta ar­vioi­daan vuo­sit­tain jul­ki­sen ta­lou­den suun­ni­tel­man tar­kis­tuk­sen yh­tey­des­sä.
Ryh­mä poh­ti so­te-bud­jet­ti­ke­hyk­sel­le kah­ta eri mal­lia.
En­sim­mäi­ses­sä vaih­to­eh­dos­sa so­te-bud­jet­ti­ke­hys ei oli­si so­te-aluei­ta ju­ri­di­ses­ti si­to­va me­no­ra­joi­te. Työ­ryh­män mie­les­tä täs­sä vaih­to­eh­dos­sa so­te-bud­jet­ti­ke­hyk­sen oh­jaus­vai­ku­tus voi­si jää­dä hei­kok­si.
Toi­ses­sa vaih­to­eh­dos­sa so­te-alueen bud­jet­ti­ke­hyk­ses­tä ja kun­tien ra­hoi­tus­osuuk­sis­ta so­te-alueil­le sää­det­täi­siin lais­sa.
Kun­nan oma mak­su­osuus vas­tai­si sen las­ken­nal­lis­ten so­te-kus­tan­nus­ten se­kä kun­nan val­tion­osuu­des­ta ero­te­tun so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon val­tion­osuu­den ero­tus­ta.
So­te-alue laa­ti­si bud­jet­tin­sa vas­taa­maan so­te-bud­jet­ti­ke­hys­tään.
Me­no­ke­hi­tys oli­si en­sim­mäis­tä vaih­to­eh­toa suo­rem­mas­sa val­tion oh­jauk­ses­sa.
"Kyl­lä tä­mä toi­nen vaih­to­eh­to on te­hok­kaam­pi", sa­noi työ­ryh­mää joh­ta­nut yli­joh­ta­ja Jukka Pekkarinen val­tio­va­rain­mi­nis­te­riös­tä tiis­tai­na.
Kun­nan oma mak­su­osuus vas­tai­si sen las­ken­nal­lis­ten so­te-kus­tan­nus­ten se­kä kun­nan val­tion­osuu­des­ta ero­te­tun so­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon val­tion­osuu­den ero­tus­ta.
So­te-alue laa­ti­si bud­jet­tin­sa vas­taa­maan so­te-bud­jet­ti­ke­hys­tään.
Me­no­ke­hi­tys oli­si en­sim­mäis­tä vaih­to­eh­toa suo­rem­mas­sa val­tion oh­jauk­ses­sa.
"Kyl­lä tä­mä toi­nen vaih­to­eh­to on te­hok­kaam­pi", sa­noi työ­ryh­mää joh­ta­nut yli­joh­ta­ja Jukka Pekkarinen val­tio­va­rain­mi­nis­te­riös­tä tiis­tai­na.

Tasan vuosi sitten 23.2.2014 (luettavissa kokonaisuudessaan kirjoituksia sivuilta) kuntarakenteen sekavissa olosuhteissa kirjoitin näkemykseni, joka päätyi loppuarvioon:

Oma arvioni

Kun en ole löytänyt eikä kukaan ole osoittanut eikä selvitysmiehetkään tule esiin tuomaan mitään merkittävää rakenteellista tekijää, joka parantaisi julkisen talouden kestävyysvajetta , ja joka takaisi hyvät palvelut tasapuolisesti, olen päätynyt seuraavan näkemykseen.
Maakuntamallilla, joka säilyttää pääosin rakenteet ennallaan, on parhaat mahdollisuudet vähimmillä vaurioilla saavuttaa siedettävin tulos.

Järjestely oli tasapuolinen maakunnan eri osien kannalta eli maakunnan syrjäalueet eivät jäisi heitteille.
Hallinnollisesti suurin muutos olisi ERVA-alueiden siirtämine valtiolle ja ERVOJA hallinnoivien asiantuntijoiden osallistuminen sairaanhoitopiirien hallintoon. Sairaanhoitopiirien hallinnosta yhdistyisi alueellinen paikallisten edustajien demokratia ja asiantuntijoiden ERVAsta tuleva asiantuntemus.
Järjestelmään kuuluisi vain yksi edustajisto ja valtuusto sekä maakuntahallitus, joka hoitaisi nykyisten tehtävien lisäksi sote-asioiden suunnittelua ja resursointia.
Hallinto olisi edelleen kuntaliittopohjainen ja kunnat huolehtisivat nykyisin perustein yleishallinnon kustannukset ja sairaanhoidon maksut olisivat suoriteperusteisia.
Kuntien tehtävät olisivat nykyisiä kuitenkin siten, että tehtäviä hoidettaisiin enenevästi tehtäviin soveltuvien eri omistuspohjaisten yhtiöiden ja tai kuntaliittojen tai isäntäkuntamallien pohjalta.
Tässä mallissa kuntien vastuu ja vapaus ohjaisi kehitystä nopeasti tehokkaampaan ja resursseja todellisesti säästävään suuntaan.

Tässä mallissa Turku voisi keskittyä maakunnan pääkaupunkina kasvuun, joka perustuisi yhdyskuntarakenteen tiivistykseen ja keskustan urbaanimaisempaan rakenteeseen. Samalla se kuten muutkin kunnat voisi suunnata voimavaransa nykyisen toimintansa tehostamiseen.
Turulla olisi luonnollisesti asukasmääränsä mukainen edustus hallinnossa. 



 

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!