Uudenvuoden puhe 2018: Ymmärrys ja yhteys

TPuudenvuodenpuhe20180101JPG.JPG

Googlasin otsikolla uudenvuodenpuhe 2018 ja nappasin Kaleva-lehden dosentin  arviota:

Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe vihjailee neuvoja ja varoituksia ja siitä on tulkittavissa monenlaisia piiloviestejä, sanoo suomen kielen dosentti ja erityisasiantuntija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta. Osansa saavat Heikkisen mukaan niin kansalaiset kuin poliittiset päättäjätkin ja ehkä toiset presidenttiehdokkaatkin. Heikkisen mielestä erityisen kiinnostava neuvomismielessä on puheen talousosio.

- Niinistö sanoo esimerkiksi, että "nyt on syytä tiedostaa, että velkaantunut taloutemme on myös hyvin riippuvainen suurten keskuspankkien politiikasta" tai "on aiheellisesti varoitettu, että runsas rahoitus on kanavoitunut velkojen ja omaisuusarvojen kasvuun". Tämäntapaiset kohdat voi tulkita epäsuoriksi neuvoiksi, ehkä kansalaisille, työmarkkinajärjestöille ja poliittisille päättäjille.

Mielestäni tämä talouskohta oli tyypillisintä Niinistöä, jossa paistaa valtionvarainministerin sielun vamma ja kansan arvostama koivistomainen viisas varovaisuus. Sinänsä presidentti ei ottanut kantaa keskuspankkien harjoittamaan avokätiseen rahan pumppaamiseen, mutta vaistoan, että hän ei ole sen varaukseton kannattaja.
Retorisesti kysynkin, olisimmeko ilman keskuspankkien toimia nykyisessä kasvussa? Mikä olisi työllisyystilanne ilman kysynnän kasvua?
Varautuminen ja varovaisuus on hyvästä, mutta Fagerholmin alkoholipolitiikka ohje sopii tähänkin: ”Liikaa on liikaa ja kohtuus liian vähän".

Puheen teemat, sisällissota, ilmastonmuutos, talous sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka olivat Heikkisen mukaan odotettuja. Hänen mukaansa kiinnostavaa oli se, että Niinistö nosti juuri tällä kertaa esille kehitysmaiden naisten ja yleisemmin naisten aseman maailmassa. Heikkinen sanoo, ettei Niinistö ole puhunut aiheesta aiemmin uudenvuodenpuheissaan.
- Tämä kohta voisi olla suoraan Tarja Halosen uudenvuoden puheesta.

Poikkeuksellista oli Heikkisen milelstä myös se, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä osuus keskittyi paljon YK:hon. Sen sijaan EU:sta ei puhuta juuri mitään.

Puheessa riisuttiin presidenttivaalin kilpailijat aseista: Pekka Haavistoa silitettiin myötäkarvaan ja ja aikaisempien syntien tunnustus vei terän tulevalta kritiikiltä.
Naiset ja YK tuli vahvasti Tuula Haataisen iholle.
Tosin täytyy muistaa, että naisten asian aikaisempi äänekäs puolestapuhuja oli myös entinen Kokoomuksen presidenttiehdokas YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Harri Holkeri.

Sauli Niinistö käytti vain sisällisota termiä vuoden 1918. Se oli selvää puhetta eikä piiloviestintää. "Menneisyyden kanssa on hierottava sovinto".

Heikkinen kiinnitti huomiota myös puheen päättävään Seitsemän veljeksen Juhanin sitaattiin. Se kuuluu: ”Kaikki käy hyvin, jos vaan itse kukin kohdastamme harrastelemme yksimielisyyttä ja sovintoa. Mutta kas jos riitaa etsimme, niin kyllä löydämme aina syitä niskaharjastemme kohotteiksi.”

Analogia tuli mieleen: Tuossa puhui Juhanin suu Männistön Venlan ajatuksia.

Kuvakaappaus TPK:n etusivulta viestittää

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!