Uskaltaako hallitus puuttua varakkaiden etuihin

EconomisPikettyvero20150801.jpg

Suomessa yritetään aikaansaada yhteiskuntasopimusta.
Hallitus Juha Sipilän johdolla on vähän laimentanut pakistavaa otettaan. Hän on joutunut tunnustamaan, että kyllä tässä palkansaajapuoli on tiukemmalla. Hänellä on lapsellinen jatkuttava tapa väittää että lisätyöntekeminen lisää työtä. Näinhän ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä tule käymään eikä ole muutkaan osoitusta siitä, että työnmäärän kasvatuksella olisi saatu mitään pysyvää. Sodan jälkeen Suomen kansantulon kasvu on moninkertaistunut työn määrän säilyessä samana. Se on tapahtunut työn tuottavuuden kautta innovaatioiden ja pääomasijoitusten avulla.

Pahasti näyttää siltä, että Suomessa halutaan elää vielä eriarvoisuuden lisäyksen jälkimainingeissa. Muu maailma on tietenkin mennyt pidemmällä ja suhteellisti Suomen paljon syvemmällä, mutta nyt maailman talousviisaiden joukossa on paljon niitä, jotka ymmärtävät, että käänne on aikaansaatava.
Suomessa pitäisi maailman merkeistä ottaa oppia ja uskoa kohtuullisuuden viisauteen. Olisi meilläkin aika korjata verotuksen erityisesti varallisuuden perustuvan ja pääomaverotuksen vääristymiä. Jos työn hintaa yritetään painaa verotuksellisin keinoin alas miljardilla, tulisi siitä hyötyvän pääoman maksaa veroja sen korvaamiseksi.

Meillä veronmaksu on kerta kaikkiaan keskittynyt palkansaajien ja kuluttajien niskoille.
ja kyllä perusporvarihallituksen kaikki samassa veneessä puheet ovat vaskien helinää, jos mitään ei yhteiseen laariin oteta niiltä, joilla paljon on. Ei siinä presidentin tai muutaman yritysjohtajan viidet prosentin lahjoitukset paljon tätä kansantalouden huonetta rakenna.

Maailmalla on asennemuutosta  ilmoilla. Me voisimme olla edellä kävijöitä ja niinpä tähän referoin Economist-lehdessä ollutta artikkelia, jossa arvioitiin mitä edellytyksiä on maailmassa tulisi Piketty verolla ja miten se puristaisi rikkaita.

Artikkelissa todetaan (kts. kuvia), että edellytykset varallisuusverolle ovat olemassa, koska eriarvoisuus on noussut vahvasti:
Parhaiten ansaitsevien 1 prosentin tulo-osuus on kolminkertaistunut ja rikkaimman 0,1 prosentin varallisuus on noussut 7 prosentista 22 prosenttiin.

Julkinen velka oli sodan jälkeen oli huipussaan Britanniassa 240 prosenttia ja USA:ssakin yli 100 prosentti BKT:sta. Julkista velkaa vähennettiin kovalla progressiivisella verotuksella; huipputuloverot olivat samoissa maissa yli 80 prosenttia. Velka saatettiin painettua alle 40 prosenttiin, kunnes veronalennusten 1980 oikeistolaisen Reagan - Thatcher kauden politiikan ja 2008 alkaneen finanssikriisin pankkien pelastusoperaatioiden seurauksena käänsivät julkisen velan erityisesti uuteen nousuun ja nykyiseen se on yli 100 prosenttia. Eli velan maksamiseksi tarvittaisiin taas julkisia tuloja siis verotusta.
Eli tältäkin kannalta voi perustella varallisuusverotusta. Lisäksi varallisuusverojen vastustuksen pääargumentti sen kielteissitä vaikutuksista kasvuun on arvioitu vähäisiksi. Artikkelin mukaan Upsalan yliopiston Asa Hansson on selvittänyt, että 1 prosenttiyksikön varallisuusveron nosto alentaa kansantuotetta 0,02-0,04 prosenttiyksikköä.
Juttu päättyy arviointiin, että perusteltu omaisuusvero ei vaikuttaisi kansatuloon kielteisesti, mutta sen vastapainoksi artikkelissa todetaan että USA:n olosuhteissa varallisuus muuttaa muotoaan liukkaasti, joten todellisuudessa veroa kertyisi vain muutamia miljardeja. Verolisäys on merkitykseltään vähäinen, saman verran USA:n liitovaltio saa yhteisöverosta. USA:n 18 biljoonan siis 18 000 miljardin dollariin verrattuna se on mitätön. Huomattakon, että asukasta kohden jenkin velka on tuplasti suomalaiseen verrattuna.

Miksei siis Suomessa voitaisi tällä saralla tehdä jotain tuntuvaa, muutakin kuin puhua Portugalin verosopimuksen uusimisesta.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!