Turun Työväenyhdistys 125 vuotta

Onnittelemme Turun Työväenyhdistystä 125-vuotisesta taipaleesta. Uraa uurtavaa toimintaa. Ja aihetta muistella menneitä niin asian puolesta ahertajia kunnioittaen kuin historiasta oppia ammentaen.  

Työväenyhdistyksiä perustettiin 1800-luvulla edistämään työväestön yhteistyötä, parantamaan oloja ja levittämään sivistystä. Suomen ensimmäinen työväenyhdistys perustettiin Helsinkiin vuonna 1883, perustajana porvari Viktor Julius von Wright, jonka mukaan yhdistyksiä kutsuttiin Wrightiläisiksi. Helsinkiin muodostui myöhemmin työväenyhdistyksien keskusjohto. Samana vuonna työväenyhdistys perustettiin myös Vaasaan. 1886 perustettiin Oulun työväenseura ja seuraavana vuonna Porin, Savonlinnan, Tampereen ja Turun työväenyhdistykset. Työväenyhdistysten alaisuuteen syntyi ammattiosastoja. Vuonna 1895 Suomessa oli yli 30 työväenyhdistystä. (Wikipedia)

Naantalin Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1894, joten se kuului noiden 30 ensimmäisen yhdistyksen joukkoon juuri tuossa wrigthiläisyyden muodossa. Turun Työväenyhdistys ja sen pohjalta perustettu Turun Työväensäätiö on kokenut historian aikana suuren käytännön muutoksen ja siitä antaa historiaa kirjoittanut Arto Jokela hyvän kuvan alla olevassa selostuksessa

.

·         Turun Työväenyhdistys perustettiin toukokuussa 1987 wrightiläisessä hengessä.

        Turun työväenyhdistys rakensi Turkuun 1889 Suomen ensimmäisen työväentalon. Samalla paikalla Ursininkadun ja Eerikinkadun kulmassa sijaitsee myös nykyinen työväentalo.

·         TTY itsenäistyi 1890-luvulla wrightiläisyydestä ja sen johtoon tulivat työväenliikkeen omat miehet. Tärkeä tapaus koko maankin työväenliikkeen kannalta oli Nils Robert af Ursin valinta yhdistyksen johtoon 1891.

·         Kun Suomen työväenpuolue perustettiin Turun työväentalolla vuonna 1899, valittiin af Ursin sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Häntä seurasivat niin ikään turkulaiset J.A. Salminen ja K. F. Hellsten. Puolueen alkuvuosina myös puoluetoimisto sijaitsi Turussa.

·         Työväenyhdistys ja työväentalo olivat turkulaiselle työväestölle poliittinen ja henkinen koti. Työväentalolle perustettiin kirjasto ja siellä toimivat työväenteatteri, laulu- ja soittokunnat, opintokerhot, ammatti- ja puolueosastot ja urheiluseurat. Työväenyhdistyksen piiristä saivat alkunsa myös työväen osuuskauppa ja työväenlehti, aluksi Länsi-Suomen työmies, sittemmin Sosialisti ja Turun Päivälehti.

·         Työväenkulttuuri syntyi ja kukoisti työväentaloilla siksi, ettei työläisillä ollut muita paikkoja tai mahdollisuuksia päästä mukaan näihin rientoihin. Itse asiassa kaikki se, mikä nykyään mielletään työväenkulttuuriksi, on saanut alkunsa työväentaloilta ja työväenyhdistyksistä. Sen vaikutus ulottuu myös laajemmalle. Esimerkiksi Turun kaupunginteatterin ja työväenopiston juuria voidaan johtaa työväentalolle.

·         Myöhempinä vuosina TTY:n poliittinen rooli väheni ja siitä tuli työväenliikkeen paikallinen taloudellinen tukipilari ja työväentalon ylläpitäjä. Nykyisin yhdistyksen rooli on keskittynyt vahvemmin kulttuurin ylläpitäjäksi.

Arto Jokela Myrskyn silmässä, TTY:n historiikin kirjoittaja

Naantalin Työväenyhdistys päinvastoin kuin Turun isoveli on säilyttänyt poliittisen toiminnan keskeisimpinä toimintamuotona. vaikka olemmekin säätiöineen omaisuutemme Naantalin Työväenyhdistyksen Säätiölle, olemme edelleen toimiva paikallisyhdistys, joka hoitaa Naantalin sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön tehtävät.
Ja naantalilaisia kun olemme haluamme nostattaa paikkakuntamme aseman työväenliikkeen historiassa.
Naantalin kappalaisen poikaa Niklas Herliniä on pidetty Suomen ensimmäisenä sosialistina, josta Turun Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Nils Robert af Ursin sanoi, että Niklas Herlin kirjoitti jo vuonna 1894, jolloin hän itse ei tiennyt vielä mitään sosialismista,  sosialidemokraattisesta oikeusjärjestyksestä kirjan saksaksi.
Niklas Finn salanimellä  Herlin osallistui Sosialistisen Internationaalin kokouksiin jo 1880-luvulla.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!