Timo Harakka: Suuri kiristys

HarakkaSuurikirsitys2014.JPG

Suuri kiristys on Timo Harakan kirja ulos eurokriisistä.

Timo Harakka on nokkela kirjoittaja ja melko usein hän väläyttelee sanallisia sattuvuuksia. Ote on toimittajan, joka tietää, että 15 sekuntia kerrallaan menee sähköisessä viestinnässä perille.
Onhan Harakka snobikin. Nimiä ja lainauksia vilahtelee yhtenään niin, että niitä olisi vaikea seurata, ellei sattumalta olisi Financial Timesin lukija.

Oikeassa Harakka on siinä, että ”Suomi on ainoa maa, jossa kiristyspolitiikasta ei puhuta. Yksioikoisen kiristyslinjan vaihtoehtoja ei ole edes haluttu etsi.”

  • - Syy on tyly.
  • Emme edes halua tietää, mitä talouskuri sai aikaan Euroopassa, koska EMU:n jäseninä ja tiukan linajan kannattajina olemme suorassa vastuussa tapahtuneesta.
  • Euroopan kohtalo on Suomen kohtalo.


Tätä selittää Timo Harakka kirjassaan perusteellisesti.
Rahan saatavuudesta ja velan koron muodostumisesta Timo Harakka pitää oppitunnin ja selittää hyvin, että EKP:n pääjohtajan ilmoitus Unikeon päivänä 2012 tehdä kaikki voitava oli ratkaiseva käänne eikä komissiolla eikä Saksa-johtoisella troikalla ollut käänteeseen osaa eikä arpaa, vaikka monet hehkuttavat, että katsokaa, kyllä Austerity eli kiristys tuottaa tulosta.

  • Toinen asia on itsestään selvyys, mutta silti unohtuu päivittäisessä puheessa. Taloudella tehdään politiikkaa.
    Taloudella vasta politiikkaa tehdäänkin..
    Tämä unohtuu helposti koska taloustiede esitetään usein luonnontieteenä, jota ohjaavat yleispätevät lait.  Markkinat, jotka toimivat ”tehokkaasti” ja johtavat ”optimaalisiin” lopputuloksiin. Politiikoilla on suuri houkutus perustelle toimintaansa objektiivisella tieteellisyydellä. Tällöin erimielisten näkemysten esittäminen eivät ansaitse päästä keskusteluun, vaan ne osoittavat vain perehtymättömyyttä.

Timo Harakka osoittaa kirjassaan yleisen asiaa seuranneiden käsityksen kriisin luonteesta oikeaksi: Pankkiirisista on kysymys ja erityisesti suojelun kohteena ovat olleet Saksan ja Ranskan miksei Ison Britanniankin pankit. Mutta asia on tarkoituksella hämäännytetty ja Kreikkahan tuohon tarkoitukseen kaikkine kumalluksineen on ollut liian helppokohde.
Mutta sylttytehdas kyllä löytyy ja aiheellista ihmetystä on herättänyt, miksi Suomi, jonka intressissä ei ole ollut pankkiulottuvuutta, on halunnut olla sokea.

 

  • Sekä Olli Rehn että Timo Soinin etu on, että he asemoivat toinen toisensa kiistan osapuoliksi – ikään kuin vaihtoehtona olisivat vain ehdoton sitoutuminen nykyisen pankkivallan tiivistämiseen tai uskonvarmuus koko rakennelman vääjäämättömästä hajoamisesta.
  • Wikipedia antaa osviittaa, mikä on Euroopan talousvaikeuksien johtava kehystys. Sivustolta löytyy hakusana Euroopan velkakriisi – mutta ei otsikkoa Euroopan pankkikriisi tai Euroopan rahoituskriisi tai Euroopan finanssikriisi.

Menneisyys pitää hallita. Se on sivistystä ja viisautta. Mutta pitää olla kärsivällisyyttä ja osaamista seurata nykyisyyttä; analysoiden, arvostellen ja kehittäen.
Timo Harakan perspektiivi ja oivalluskyky ovat kohdallaan. Hän on tehnyt merkittävän työn.
Sitoutumaton sosialidemokraattien EU-vaalilistoilla on kirjoittanut sosialidemokratian linjaa enemmän kuin omat keskeiset johtajat tai ideologit. Toivoi, että kirjaan tutustuisivat kaikki ne jotka etsivät aatteemme tulevaisuuden suuntaa.

  • Eurooppa, jossa kansat on lietsottu keskinäiseen vihanpitoon, ei ole kenenkään unelma, eikä sodan rauniosta nousseen Euroopan yhteistyön historian arvoinen.
    Ansaitsemme parempaa.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!