Terveyden tasa-arvosta

TasaarvoMSI20151210.JPG

Turun Sanomat julkaisi 10.12.2015 tasa-arvoa kuvaavan Morgan Stanlayn Indeksin (MSI). Siinä kisassa Suomi menestyi terveydenhuoltoa lukuun ottamatta hyvin. Tilaston tutkiminen johdatti kiinnostuksen OECD:n tilastoihin ja Suomen asemaan niiden valossa.

Yleisesti ottaen Suomi on sellaista keskiarvoa monella mittarilla. Esimerkiksi syöpä ja erityisesti lapsikuolleisuudessa olemme parhaasta päästä. Myöskin kustannukset ovat kohtuulliset ehkä lakantissa. Sen sijaan näyttää olevan niin, että suomalaiset eivät tunne itseään terveeksi. Ylemmän tulotason tila on keskitasoa, mutta pahinta on, että terveydentilan erot tulotason mukaan arvioituna ovat todella - kuten MSI indeksissäkin oli osoitettu -huonommasta päästä yli viidenneksän alle keskitason. Vaikka grafiikan tulkinnassa varoitetaan aineiston erilaisista lähtökohdista, näyttää suhteellinen ero olevan Suomessa olevan suuri 77/49 eli jos muutetaan ylempi ryhmä 100, niin alempi tulotaso pääsee vain 62.

Jos vertaamme sitten kolutustason vaikutusta elinikäodotteeseen, huomaamme, että siinä suhteessa Suomi ei ole ihan yhtä epätasa-arvoinen kuin tulotasoerojen suhteen näyttää olevan. Korjaamista on toki tässäkin.

Kustannuspaineista  puhuttaessa on annettu ymmärtää, että se olisi meidän vaikeuksien syy. Rakenteellisia uudistuksia on tosin vaadittu tasa-arvoonkin viitaten, mutta kyllä säästöt ovat olleet vahvimmin esillä.
Jos  katsomme tarvevakoituja kustannuksia lähiympäristössämme, niin huomaamme, että erot ovat suhteellisesti pienehköt, mutta, että niitä on sen verran paljon, että toimenpiteet ovat perusteltuja

Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot myös tarvevakoituna. (THL)

Kunta  Nettomeno  Indeksi  Tarve  Tarvevakioitu

  €/as  Keskim.100  Keskim100  Kesikim. 100   

Kaarina    2 628  91  0,92  99

Naantali   2 628  91  0,95  96

Raisio     2 626  91  1,00  91

Porvoo     2 598  90  0,91  99

Nousiainen 2 592  90  0,89  101

Nokia      2 551  88  0,94  94

Masku      2 548  88  0,83  106

Kun meidän menojen kauhistellaan, niin on on terveellistä vilkaista kansainvälisiä tilastoja. Useimmiten näytetään terveydenhuollon kustannukset vain kansantuoteosuuksina. Ehkä kuitenkin on hyvä puhua rahasta siis ostovoimakorjatuista dollareista.  Terveydenhuollossa Suomi on hyvin keskimääräinen. Mielenkiintoista on havaita, että tässä vertailussa nähdään USA:n käyttävän julkisia varojakin 1 000 USD /asukas enemmän rahaa kuin Suomi. Kustannusten kurissapitämisen kannalta ei liene juurikaan näyttöä siitä, että yksityistäminen kannattaisi.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!