Suomen talouden käänteiden tekijä on EKP

Euroopankorot20180430.JPG

Lontoon olympialaisten aikana vuonna 2012 EKP:n pääjohtaja Marion Draghi oli panelistina Lancaster Housessa tilaisuudessa, jossa oli tarkoituksen saada investoijia Iso Britanniaan.

Draghilla oli kuitenkin painavampaa asiaa mielessä.

Yhteisvalutta euro oli vaikeuksissa lainauskustannukset olivat korkealla Kreikassa, Espanjassa ja Italissa.  Yleisesti spekuloitiin euroalueen  hajoamisesta.  Oli tullut aika vetää linjaa

(“Within our mandate, the ECB is ready to do whatever it takes to preserve the euro,” Mr Draghi said, pausing for effect. “And believe me, it will be enough.”)

Mandaattimme puitteissa EKP on valmis tekemään kaiken sen mitä vaatii euron säilyttämiseksi. Pienen paussin jälkeen hän jatkoi:
”Uskokaa minua, se tulee olemaan tarpeeksi.”

Näiden lauseiden perusteella Mari Draghi valittiin FT:n vuoden henkilöksi vuonna 2012.
Hän ohitti jopa Angela Merkelin, josta tuli FT:n seuraavassa luokituksessa vuoden nainen.

Kirjoitin vuoden lopulla 2012:

Jos siis halutaan kriisin käännettä hakea viime vuodelta, niin se tapahtui siis Lontoossa italialaisen EKP:N pääjohtajan toimesta. Aikamoista kohtalon ivaa, vai mitä,

Jälkeen päin arvioituna kohtalon iva on vain vahvistunut.
Olemme eläneet vaihtelevia vaivaloisa  kuvioita Euroopassa ja monien mutkien kautta on vihdoin viimein päästy täälläkin nousu-uralle -tosin viisi vuotta USA:n jälkeen.

Siitä kaikki nyt haluavat ottaa kunniaa itselleen eikä vähiten Suomessa Sipilän onneton tunarihallitus.

Kauppalehti uutisoi tänään vapunaattona EKP:n politiikan vaikutuksista euromaihin. Uskokaa tai älkää, se ei ole ollut vähäistä mukaillen Marion Dragia ja sen osoittaa Kauppalehden alla lainattu Tapio Nurmisen artikkeli:

Vajeet saatiin hallintaan matalien korkojen ansiosta, mutta tulevaisuuteen on investoitu kitsaasti.KL 30.4.2018

Käytännössä kaikkien euroalueen maiden pitäisi pystyä painamaan julkinen vajeensa tänä vuonna alle kolmeen prosenttiin kansantuotteesta. Omaa ansiota tässä savotassa on vähän. Suurin kiitos kuuluu Euroopan keskuspankille (EKP).

EKP pelasti vakavaan velkakriisiin ajautuneen talous- ja rahaliiton laskemalla korot käytännössä nollaan ja ostamalla markkinoilta joukkolainoja niin, ettei korkotaso pääse nousemaan.
Nollakorkojen ansiosta euromaat ovat viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana säästäneet korkomenoissa yhteensä 1 150 miljardia euroa. Tämä käy ilmi Saksan keskuspankin ja saksalaisten taloustutkimuslaitosten laskelmista.

Esimerkiksi Suomen korkosäästöt ovat vuosina 2008–2017 olleet 17,5 miljardia, kun vertailukohtana on vuoden 2007 korkotaso.

EU:n ja euroalueen suurin kansantalous Saksa säästi tällä laskutavalla 294 miljardia ja Italia 216 miljardia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että euromaiden julkisten talouksien tasapainottuminen on suurelta osin EKP:n ansiota.

"Vajeet eivät ole supistuneet menoleikkausten vuoksi, vaan siksi, että poikkeuksellisesti taloudet ovat kasvaneet ja samaan aikaan korot ovat olleet alhaalla", Ifo-taloustutkimuslaitoksen johtaja Clemens Fuest on analysoinut tilannetta.

Berliiniläisen DIW-tutkimuslaitoksen johtaja Marcel Fratzer on puolestaan muistuttanut, että EKP on avannut euromaille mahdollisuuden tehdä tulevaisuuden kannalta tärkeitä investointeja koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuurin parantamiseen. Tähän mahdollisuuteen on useimmissa maissa kuitenkin tartuttu hyvin varovasti.

Saksan vihreiden liittopäiväryhmä on pyytänyt maan valtiovarainministeriöltä selvitystä viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden korkosäästöistä. Selvityksen mukaan liittovaltio budjetoi korkomenoihin vuosille 2008–2017 450,4 miljardia, mutta todellisuudessa menot olivat vain 288 miljardia. Pelkästään liittovaltio säästi näin 162 miljardia. Tämän päälle tulevat vielä osavaltioiden ja kuntien säästöt.

EKP on avannut euromaille poikkeuksellisen mahdollisuuden tehdä tulevaisuuden kannalta tärkeitä investointeja."

Nimenomaan Saksaa on syytetty siitä, ettei se ole investoinut riittävästi ja tukenut näin koko euroalueen talouskehitystä. Liittokansleri Angela Merkelin edellinen hallitus keskittyi valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen johdolla puristamaan maan budjettivajeen nollaan.

Merkelin neljännen hallituksen valtiovarainministerille Olaf Scholzille matalat korot mahdollistavat hallitusohjelmaan kirjatut 46 miljardin lisämenot kuluvalle vaalikaudelle.

Ekonomistit varoittavat, että "korkodopingilla" aikaansaatu vajeiden kutistaminen voi kostautua, kun korkotaso lähtee vääjäämättä nousuun. Erityisesti Portugalissa ja Espanjassa vajeet on saatu vain vaivoin sallittuihin rajoihin, vaikka talouskasvu on ollut reipasta. Ylivelkaantunut Italia on kokonaan oma lukunsa, jos ja kun korot nousevat.

Silti EKP:n löyhä rahapolitiikka helpottaa euroalueen julkisia talouksia vielä pitkään, koska useimmilla mailla on entistä enemmän matalan korkotason aikana otettuja pitkiä lainoja. Siksi EKP:n on myös helpompi kiristää rahapolitiikkansa asteittain.

Korkosäästöjä käytetään lähikuukausina varmasti yhtenä painostuskeinona, kun Saksaa yritetään taivuttaa panostamaan enemmän euroalueen kriisikestävyyden parantamiseen.

EKP:n doping

Euromaat ovat 2008–2017 säästäneet korkomenoissa n. 1150 miljardia.Saksan kumulatiivinen säästö samalta ajalta on 294 miljardia. Viime vuonna Saksan liittovaltion korkomenot olivat 17,5 miljardia.
Suomi on kirjannut viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana 17,5 miljardin hyödyn.
Säästöjen ansiosta kaikki euromaat pystyvät ennusteiden mukaan painamaan vajeensa tänä vuonna alle kolmeen prosenttiin kansantuotteesta.
Säästäjille matalat korot ovat olleet myrkkyä, minkä vuoksi erityisesti oikeisto on Saksassa arvostellut kitkerästi keskuspankkia.

Tämä on vahva sanoma, joka ei ole kunniaksi politiisille päättäjille, joiden liian myöhään liian vähän ja väärään suuntaan tehdyt toimenpiteet on joutunut riippumaton EKP korjaamaan.

Erkki Liikanen on Suomen Pankin pääjohtajana ollut EKP:n neuvostossa päättämässä pankin linjasta. Hän kuului aluksi haukka ryhmään, arvioidaan FT:ssä, mutta siirtyi keskelle. Tästä syystä hän voi olla todellinen vaihtoehto seuraavaksi EKP:n pääjohtajaksi. Se voisi olla Suomelle onneksi, sillä pääjohtajaksi nouseva Olli Rehn mukavana miehenä voi olla aluksi liiankin ymmärtäväinen tuolle kelvottomalle Sipilän hallitukselle, josta hän onnekseen  pääsi pois.

Professori Roope Uusitalo kirjoitti 20.4.208 Suomen Kuvalehden kolumnissa kriittiseti arvioidessa Sipilän hallituksen sankariteoista nostaa työllisyysastetta omin toimenpitein

Kaikki yhteen laskettunakin, sellaisia viime vuoden kevään jälkeen tehtyjä päätöksiä, joiden vaikutus ei vielä ollut mukana viimevuotisissa ennusteissa ja jotka olisivat voineet työllisyyteen jo vaikuttaa, ei monta ole. Jos ennusteissa ei ollut pahoja virheitä, johtopäätös on väkisinkin, että talous kääntyi kasvuun tuurilla eikä taidolla.

Tuurin lisäksi yllä kerrottu todistaa, että varsinainen tekijä taloudellisen käänteen onnistumisen taustalla on ollut EKP, joka ei ole ottanut ohjeita Suomen hallitukselta – päinvastoin auttanut sitä vastoin sen tahtoa - ja se on paljon.
MR 30.4.2018

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!