Suomen lippu ruotsalaisuuden kunniaksi

RuotslaisuudenpC3A4ivC3A4Yle20181106JPG.JPG

Mikä yhdistää tämän päivän 100 vuotta sitten olleeseen marraskuun 6. päivään?

Lämpötila oli silloin ja tänään sama + 7 °C. Tämän tiedon nappasin Francen kalenterista. Siinnä kerrottiin, että ruotsalaisuuden päivää bättre folket firade  keskenään kodeissaan. Ilmeisesti suomalaisuus oli jo tuolloin nostanut päätään.

Ruotsalainen kansanpuolue ryhtyi vuonna 1908 viettämään erityistä ruotsalaisuuden päivää, jonka tarkoituksena oli vahvistaa ruotsinkielisen kansanosan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Päiväksi valittiin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä, sillä hän oli kaatunut kolmikymmenvuotisessa sodassa, jonka yhteydessä luotiin pohja Ruotsin suurvalta-asemalle.

Kieliriitojen värittämällä 1930-luvulla ruotsalaisuuden päivän juhlintaa varjostivat äärimmillään jopa rajuiksi katutappeluiksi kärjistyneet Suomen kieliryhmien väliset kiistat. ”Suomalaisuusintoilijoiden” piirissä päivää pidettiin ”aggressiivisen imperialismin juhlapäivänä”. Toisen maailmansodan aikana pyrittiin korostamaan kansan yhteenkuuluvuutta kielirajoista huolimatta ja myös juhlien järjestäjä vaihtui puoluepolitiikan ulkopuoliseksi Folktingetiksi.

Yliopiston almanakkaan 6. marraskuuta on merkitty liputuspäiväksi vuodesta 1979 lähtien. Nimike svenska dagen (ruotsalaisuuden päivä) on ollut almanakassa vuodesta 1980. Wikipedia

Vähän soveltaen voisi todeta, että ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä.
Eli ei historiallinen  päivä pilaa merkkipäivää, jos asia on oikea.
Oikea asia on, kun kunnioitamme vähemmistön oikeuksia, ja kun muistamme ruotsinkielen tärkeänä tekijänä, joka yhdistää Suomen Pohjoismaihin.
Kiitollisia olemme ruotsalaisesta hallinto- ja oikeusjärjestelmästä, joka Venäjän vallan nk. autonomian aikana loi edellytykset itsenäistymiselle.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!