Suhteellisia faktoja - suhteellisia tunteita

Päätoimittaja Kari Vainio aloittaa 7.10.2018 näkökulma kolumninsa

Barack Obama kävi puhumassa viikko sitten Suomessa. Maailmassa ei enää ole salaisuuksia.
Ei riitä, että ihmisille kerrotaan asioiden olevan hyvin. Heidän täytyy tuntea se.

Obama otti esimerkin Nigeriasta. Siellä kylän asukkaat näkevät puhelimella, miten ihmiset asuvat Ruotsissa. Siinä on nigerialaisille tavoiteltavaa.
Obama haluaa uskoa hyvään, vaikka näkee kilpailun hyvästä elintasosta haastavan maapallon kantokyvyn.

Tämä on näkökulma, johon kehitysuskovainen on mielellään tarttunut. Olen taas, kun on haluttu nähdä loistavan suomalaisen innovaation Nokian tapausta mollivoittoisesti, monissa keskusteluissa tuonut esille tosiasian, että Nokia puhelinjärjestelmineen toi Suomen hyvinvoinnin lisäksi ennen muuta mahdollisuuksia koko maailmaan – miljardeille ihmisille. Yhteydenpidon ja tietojen välityksen utopia on arkipäivää. Se näkyy nigerialaisen mahdollisuudesta unelmoida paremmasta ruotsalaisesta asumisesta.

Kari Vainio kirjoitti:

Hyvään tai ainakin aikaisempaa parempaan uskoi myös ruotsalainen lääkäri Hans Rosling. Siitä kertoo hänen keväällä julkaistu kirjansa Faktojen maailma. Obama oli sen lukenut. Kehotti muitakin lukemaan. Rosling itse ei kirjaansa nähnyt. Haimasyöpä vei hänet vuotta aikaisemmin.

Näkökulmakolumnin kanssa samassa Turun Sanomassa oli Lännen Median tuottama juttu:

Moni ruotsalainen haluaa asumaan aidatulle alueelle Göteborgin naapurikunnassa Mölndalissa sijaitseva Dalgångsgatan on yksi Ruotsin neljästä aidatusta asuinalueesta. Lännen Media selvitti, millaista on asuminen muurien takana.

Kari Vainion kolumni päättyy:

Roslingin mielestä ihmiset mieltyvät kielteisyyteen. Vanhat asiat muistetaan väärin. Ei haluta muistaa nälkää, likaa, köyhyyttä, raakuutta.

Maailmasta raportoidaan valikoiden. Siinä on journalisteillakin vastuunsa eikä tilanne hevin muutu, kun internetin aikana data kertoo lukijoiden synkistä mieltymyksistä.

Kaiken lisäksi koetaan, että niin kauan kuin asiat ovat huonosti, on sydämetöntä sanoa niiden muuttuvan paremmaksi.

Esimerkin antoi keskiviikon Helsingin Sanomat. Yli aukeaman otsikko kertoi, että suhteellinen köyhyys kasvaa koko ajan. Sanoja oli australialainen köyhyystutkija Martin Ravallion . Hän tarkoitti, että moni absoluuttisesta köyhyydestä noussut on edelleen huono-osainen oman maansa viitekehyksessä.

Jutussa kuitenkin todetaan, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä puolittui 25 vuodessa, aivan kuten yksi Roslingin kysymyksistä oli kertonut.

Pohjoismaista hyvinvointivaltio-yhteiskuntaa pidetään kadehdittavana ja hyvänä esimerkkinä, että maailma voi kehittyä myönteisesti ja että markkinatalouden saavutukset voidaan saada hyödyttämään kansaa demokratian kunnioituksen ja ihmisten keskinäisen solidaarisuuden avulla.

Mutta sitten joudumme kysymään, mistä johtuvat aidat ja ruotsalaisen hyvinvoinnin aidatut alueet ja populistien menestykset vaaleissa.

Ja kuten Kari Vainiokin kolumninsa aloitti, niin lopetan tämän jutun lainaamalla Barack Obaman Helsingin puheen HS:n referaattia:

”Samalla, kun näemme valtavia harppauksia tuottavuudessa, näemme entistä laajempaa epätasa-arvoa.”

Obama korosti useaan otteeseen juuri tasa-arvon merkitystä. Hänen mukaansa ihmisille absoluuttinen vauraus ei ole tärkeää, vaan suhteellinen. He katsovat miten muilla menee, ja jos heistä tuntuu siltä, että he jäävät jälkeen, syntyy pelkoa, epävarmuutta ja halua lyödä muutokselle jarrut. Osa ihmisistä alkaa vaatia muureja tai pelätä teknologiaa.

Obaman mukaan juuri tähän saumaan iskevät populistit. Hän piti heidän esittämäänsä kritiikkiä osittain myös oikeutettuna: hänestä johtajat vaikkapa Brysselissä tai Piilaaksossa eivät kiinnitä riittävästi huomiota heihin, jotka ovat vaarassa pudota kehityksen kelkasta.

Samaan aikaan liberaalin demokratian haastaa kilpaileva tarina siitä, että toiset ihmisistä ovat parempia kuin muut ja heillä on enemmän oikeuksia.

”Liberaalit demokratiat eivät ole onnistuneet vastaamaan kaikkiin huoliin, ja siksi osa ihmisistä kääntyy nyt vahvojen johtajien puoleen”, Obama sanoi.


Suhteellinen eriarvoisuuskin on ongelma ja sillä voi olla vakavia seurauksia, sillä hyvinvointikehitys voidaan turmella. Kun ihminen ei ole synnitön, niin ihmisen kateutta ja vihaa voidaan ruokkia hyvässä asemassa olevien eliitiksi kutsuttujen ylpeydellä ja ahneudella. Kun yhteiskunnat tavoitellevat markkinatalouden keinoilla lisää kasvua ja jaettava, tulee rajoituksena hyväksyä, että  kasvun hedelmien jako ei aiheuta lisää suhteellistakaan eriarvoisuutta.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!