Seulottua kehysriihen satoa

Hallituksen kehysriihi päättyi ja ensitietojen perusteella esitin kommenttina, että hyvä kun ei leikattu liikaa. Näin näyttävät ekonomistitkin ajattelevan eli kaikki niin palkansaajien, viljelijöiden kuin elinkeinoelämänkin tutkimuslaitokselta saatiin hyväksyminen. Hyvä näin.

Sosiaali- ja terveys ja kuntarakenne jäi epäselväksi.

Ainakin omasta mielestäni monen monta kysymysmerkkiä jäi vaille vastausta. Idea näyttää olevan, että sairaanhoitopiirit siirretään keskuskuntien kontolle ja kuten pääministeri Jyrki Katainen totesi: Erikoissairaanhoidon rakenneta ei pirstaloida. Tämä luo edellytykset kuntaliitoksille, muistutti Katainen lopuksi.
Suomeksi sanottuna Turku ottaa hoitaakseen Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin ehkä vähän siihen malliin kuin pelastuslaitoskin on organisoitu. Jos tämä tarkoittaa, että Japi Rosenlöfin tapainen asian hallitseva luottamushenkilö hoitaa homman, niin voi tästä jotain tullakin.
Meidän naantalilaisten kannalta ratkaisevinta on se, mitä tehtäviä voidaan jättää 20.000 kunnille. Eli nykyisen kaltainen työnjako omine terveyskeskuksineen olisi siedettävä ratkaisu. Tärkeää on, ettei tällä Troijan hevosella  tuoda pääministerin tavoitetta kuntaliitoksista sisään.
Kuntarakenteen kehittämisen aikataulua vähän venytettiin, Siinä on pieni vaikkei riittävä järjen pilkahdus.

Yritysverotus on nyt kilpailukykyinen ja kaikki joutuvat verolle

Esteet suomalaisten yritysten menestykselle on poistettu. Työpaikkoja tässä odotellaan. Yritysjohtajat ja varsinkin työnantajajärjestöt ovat kuitenkin vähän entisen sian kaltaisia. ”ellei ole maa jäässä on kärsä kipeä” eli aina syy jossakin muissa kuin omissa toimissa. Tutkimukset osoittavat, että varsinainen kilpailukyvyn este on yritysten johto, mitä sille sitten voidaan tehdä, on omistajien velvollisuuksiin kuuluva tehtävä. Nyt on sitten näytön paikka, kuten Jutta Urpilainen totesi.

Aina on tapana väittää niin USA:ssa kuin meilläkin, että veron alentamien lisää verotettavaa määrä. Nyt jopa arvioidaan , että puolet 900 miljoonan menetyksistä tulisi yritysten aktiivisuuden kautta puolet eli 450 miljoonaa takaisin. Siihen mene aikaa ja me Naantalissa joudumme entisestään vähentämään ensi vuoden veroarvioita yli miljoonalla eurolla.
Jouni Backman puolestaan tuntui olevan hyväuskoinen; yhteisöveron menetyksiä voitaisiin saada myös vähennyksiä karsimalla. Laaja veropohjaa kuulostaa hyvältä ja siitä aika usein puhutaan. Tosin kokemus kertoo, että lukkoon lyömättömiä päätöksiä on syytä pelätä, sillä yrityslobbarit saavat liian usein pukinsorkkansa sisälle, eikä ideaalinen malli sitten toimikaan käytännössä. Seurataan!

Mitä tämä tuo palkansaajalle.

Kysyttiin aamutelkkarissa ja Backman vastasi, että kyse ei olutkaan tästä vaan velkaantumisen rajaamisessa. Jutta Urpilainen oli tyytyväinen, ettei sosiaaliturvasta leikata eli pienituloisten asemaa ei heikennetä. Petteri Orpon muistutti kotitalousvähennyksen korottamisesta hyötyvät palkansaajat.

Riihessä päätettiin asettaa kaikki osingot verolle.

  • Tämä on oikeudenmukaisuusteko, joka myös paikkaa yhteisöveron laskun jättämää aukkoa valtiontaloudessa. Verovapaita osinkoja ei tässä maassa enää makseta.  SDP:n tiedote.

Mistä sitten on kysymys?

0-vero muuttuu 7.5 -8 prosentiksi, joten kaikkia verotetaan vähän. Erikoiskohtelun mukainen alempi vero on jatkossa yrityksen omasta pääomasta 8 prosentti nykyisen 9 prosentin sijasta.
Eli esimerkiksi yrityksessä jossa omia pääomia on 500.000 euroa, olisi alennettu veropohja 8 prosenttia eli 40.000 ja siitä maksettaisiin 7.5 prosenttia eli 3.000 euroa. Nykyisin lain mukaan veroton määrä olisi 45.000 euroa verottamana, nyt ”vain” 37.000 euroa. Kiristystä 8.000 euroa.

Ihmettelevä kysymys on varmaan monen mielessä: Miksi yrittäjäjärjestöt ovat ovat tyytyväisiä.

  1. Ensinnäkin tietenkin 4.5 prosentin yhteisöveroalennus jättää yrityksiin rahaa,
  2. toiseksi 60.000 euron maksimi verokatto poistuu eli rikkaimmat saavat entistä enemmän. 
  3. Ja kolmanneksi oman pääoman 8 prosentin rajan yli menevästä osasta menee vain pääomaveron suuruinen 30 % eikä ansioveron esim.. 40 % suuruinen vero, kuten nyt on ollut. Eli monien suurtuloisten kohdalla tilanne on parempi lievästä muodollisesta veron korotuksesta huolimatta.
  4. Sen sijaan nettovaraton ja pienituloinen joutuisi ottaessaan pelkkänä osinkona maksamaan enemmän kuin palkansaaja. Mutta yrittäjällähän on mahdollisuus ottaa omat tulonsa palkkana. Joten tässäkään tapauksessa ei yrittäjä sittenkään joudu huonompaan tilanteeseen..

Ja sitten se, joka harmittaa ei vieläkään kunnille tulee mitään näiltä vapaamatkustajilta.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!