Sen pahempi tosiasioille

”Mahdollista tietenkin on, että tämä jää tähän”, väläyttää TS:n haastattelussa 8.3.2013 ylijohtaja Päivi Laajala, joka on kuntarakennepuuhastelun virkamiesjohtaja. Ensimmäinen pilkahdus realismia.

Päivi Laajala joukkoineen kävi meitä kuulemassa ja nyt he yrittävät tehdä esitystä Henna Virkkuselle, joka puolestaan esittää hallitusriihelle ehdotuksensa.

Meille kuntien edustajille on jäänyt prosessista sellainen mielikuva, että kuntien edustajien puheet ohitetaan ja kuntien lausunnot ovat pelkkää paperia. Ilmeistä on, että tavoite on asetettu. Kun muiden esittämät tosiasiat ovat ministeriön tavoitteen vastaisia,  sen pahempi tosiasioille.

Lainaan tähän ylen sivuilla uutisoitua professori Pertti Ahosen esitystä:

  • - PARAS-hankkeen tavoitteeksi ei ollut kirjattu kuntaliitoksia, mutta niitä kuitenkin tapahtui runsaasti, sanoo Ahonen.
    Nyt meneillään oleva, vielä suurelta osin toteutumaton liitosprosessi perustuu uudenlaiseen retoriikkaan.
    - Tämä kolmas malli on tehokkuudella legitimoitu malli. Ei ole kuitenkaan mitenkään selvää, missä määrin tehokkuutta ollaan tässä saavuttamassa. Tehokkuuden nimissä maailmassa toki monia asioita tehdään, Ahonen arvioi.
  • Mikä on ihanteellinen kuntakoko?
  • Valtiovarainministeriön perusselvitysraportissa vuodelta 2012 minimikuntakooksi on määritelty 20 000 asukasta. Manner-Suomessa keskikuntakooksi muodostuisi peräti 77 000 henkeä. Ahosen mukaan näille luvuille ei ole olemassa ainakaan tieteellisesti hahmoteltuja perusteita.
    - Ei ole olemassa mitään empiiristä tai teoreettista tapaa määritellä, mikä olisi ihanteellinen, oikea kuntakoko. Esimerkiksi Euroopassa on hyvin erilaisia keskikuntakokoja siten, että ei ole selvää, mistä tämä mahtaa johtua.
  • Ahosen mukaan ei voida myöskään yksiselitteisesti sanoa, että jokin tietty kuntakoko tekisi toiminnasta tehokasta.
    - Selvittämättä jää, saisiko tehokkuuteen tähtääminen aikaan tosiasiallista tehokkuutta; sen sijaan raportissa näyttäisi korostuvan suuren minimikuntakoon ja sen seurauksena huomattavan suuren Manner-Suomen keskikuntakoon preferointi sellaisenaan, Ahonen toteaa Politiikan tutkimuksen päivien esitelmässään.
  • - Tanskassa, jossa on pienempi pinta-ala mutta samanlainen väestöpohja, vähennettiin kuntia noin sataan. Lopputuloksena menot karkasivat rajusti ja valtio joutui turvautumaan valtio-osuuksien leikkaamiseen.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!