SDP viestittää kotihoidon tuen muutoksista

Eduskunta käy tänään keskustelun kotihoidon tuesta. Voit seurata keskustelua täältä.

Ohessa SDP:n "miksi" -muistio aiheesta. Osana rakenteellisia uudistuksia kotihoidon tuki jaetaan puoliksi isille ja äideille. Mitä tämä tarkoittaa?

SDP:n miksi -muistio

MITÄ: Kotihoidon tuki jaetaan puoliksi isille ja äideille
MIKSI: Tarkoitus on lisätä tasa-arvoa perhevapaiden käytössä ja kannustaa naisia palamaan mahdollisimman pian ”hoitovapaalta” työmarkkinoille. Ratkaisu kannustaa myös perheitä uuden vuoden 2014 voimaan astuvan osittaisen hoitorahan käyttöön, joka mahdollistaa mm. osa-aikaisen työnteon ja lasten hoitamisen kotona.

MITEN RATKAISUUN PÄÄDYTTIIN: Suomen taloustilanteessa tarvitaan lisää työntekijöitä työmarkkinoille ja maksamaan veroja. Suomessa naisten työllisyysaste on pohjoismaisittain matala. Työllisyysaste-erot korostuvat perheenperustamisiässä olevilla. Erityisesti vähän koulutusta omaavat naiset jäävät usein pitkiksi ajoiksi kotiin.

Lapsiin liittyvien urakatkojen lyhentäminen ja perhevapaiden aikaisempaa tasaisempi jakaminen isien ja äitien välillä vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa ja edistää sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla ja perhe-elämässä. Suomalaisen perhevapaajärjestelmän mahdollistamat pitkät urakatkot voivat heijastua työllisyysasteen lisäksi myös laajemmin naisten työuriin. Kun Suomessa korvattu hoitovapaa yltää lapsen kolmanteen ikävuoteen asti, niin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa sen kesto vaihtelee n. 12,5 kk ja 16 kk välillä. Suomessa korvatun hoitovapaan kesto on kansainvälisessä vertailussa pitkä. Osana työurien pidentämistä myös nuorten naisten työhön paluuta hoitovapaalta on joudutettava.
Erityisesti vähemmän koulutettuja naisia uhkaa noidankehä, jossa työmarkkinoille kiinnittyminen on heikkoa, lapsen kanssa pitkään kotona vietetty aika vanhentaa edelleen osaamista ja töihin paluu vaikeutuu entisestään. Lapsen kotona tapahtuva hoito päättyy kuitenkin jossain vaiheessa, jonka jälkeen paluu töihin voi olla erittäin vaikeaa.

Uudistusta on myös tarkasteltava isien kannalta. Vain harva isä jää tällä hetkellä kotiin lapsensa kanssa. Isien tasa-arvoisempi osallistuminen lasten hoitamiseen on erittäin tärkeää paitsi miesten itsensä kannalta, myös lapsen edun mukaista. Tämän lisäksi miesten nykyistä laajempi hoivavastuu tasoittaa eroja nuorten naisten ja miesten välillä työnantajien näkökulmasta. Tällä hetkellä nuori nainen näyttäytyy hyvin usein riskinä nuoreen mieheen verrattuna. Ratkaisun tuoma tasaisempi hoivavastuun jakautuminen tasoittaa eroja näiltä osin.

MUITA TÄRKEITÄ HUOMIOITA: Kelan tilastojen mukaan vuonna 2012 kotihoidon tuen saajia oli noin 116 000, joista yli 109 000 oli naisia ja vain n. 5 % kotihoidontukea saaneista oli miehiä. Tilastokeskuksen aineistojen mukaan kotihoidontuen saajia, joilla nuorin lapsi on 2-3 v., oli vuonna 2009 n. 15 000. Tämä on se joukko, jota uudistus koskee.

Jatkovalmistelussa tulee selvittää mm. seuraavia esille nousseita pulmakysymyksiä: Isyydestä ei ole tietoa, toinen vanhemmista ei elä, toinen vanhemmista on vaikeasti vammainen, vaikeasti sairas, vaikeasti päihdeongelmainen tai on laitoshoidossa, toinen vanhemmista on vankilassa, toinen vanhemmista on varusmiehenä tai rauhanturvaajana, toisella vanhemmista on lähestymiskielto, ei ole lapsen huoltajuutta tai ei ole lapsen tapaamisoikeutta, toinen vanhemmista on pitkäkestoisessa kurssimuotoisessa koulutuksessa, toisella vanhemmista ei ole työpaikkaa, mutta toisella on.

FAKTA: Kotihoidon tuki on valtion antama päivähoitokorvaus, jonka peruste on, että lapsi on päivähoidossa muualla kuin kunnallisessa päiväkodissa.
Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Hoitorahaa maksetaan jokaisesta tukeen oikeutetusta lapsesta erikseen. Hoitoraha on yhdestä alle 3-vuotiaasta 336,67 e/kk ja muista perheen alle 3-vuotiaista lapsista kustakin 100,79 e/kk sekä yli 3-vuotiaista, alle kouluikäisistä lapsista 64,77 e/kk kustakin.
Kotihoidon tukeen kuuluu myös tuloihin sidottu hoitolisä. Hoitolisä on enintään 180,17 e/kk ja sitä maksetaan vain yhdestä lapsesta. Esimerkiksi kolmen hengen perhe ei saa 3 346,65 e/kk tuloilla enää saada hoitolisää.
Lisäksi muutamat kunnat maksavat kotihoidon tuen päälle ns. kuntalisää, joka on esim. Espoossa 218,64 e.

SDP:n miksi -muistio

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen kotihoidon tuen kehittämisen yhteydessä
MITÄ: Rajataan äitiys- tai vanhempainvapaalla olevat tai kotihoidontukea saavien perheiden lapset subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle. Tämä koskee arvion mukaan 3 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista.
MIKSI: Päätöksellä halutaan vapauttaa päivähoitopaikkoja kotihoidon tuen jakamisesta aiheutuville päivähoitopaikkojen lisäystarpeille sekä pienentää päivähoidon kustannuksia.
MITEN RATKAISUUN PÄÄDYTTIIN: Osana laajempaa kokonaisuudistusta oli tarpeen etsiä myös säästökohteita perhepolitiikan osalta. Kyseessä on kompromissiesitys, jonka motiivina on toisaalta tuoda säästöjä mutta joka ei vaaranna heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen.
MUITA TÄRKEITÄ HUOMIOITA: Työttömien vanhempien lasten oikeutta ei rajoiteta. Työllisyyden edistämisen sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei ole perusteltua vaikeuttaa työttömien työnhakua rajaamalla heidät subjektiivisen kokopäivähoito-oikeuden ulkopuolelle, tai rankaista heidän lapsiaan, jotka usein hyötyisivät paljon varhaiskasvatuksen palveluista, vanhempiensa työttömyydestä.
Kaikki lapset ovat edelleen oikeutettuja puolipäiväiseen hoitoon ja sosiaalisin perustein myös kokopäivähoito on mahdollista osalle niistä lapsista, joiden sisarusta hoidetaan kotona.

FAKTA:Kunnallisessa kokopäivähoidossa olevien lasten lukumäärä v. 2011 oli n. 167 000.
Kunnallisessa kokopäivähoidossa niiden lasten osuus, joiden vanhempi on kotona äitiys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla on n. 3 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista (STM:n selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoidosta).

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!