Salla, Sailas ja SAK

AuraSallaHs20161009.JPG

Naantalin "miniä" Matti Rantasen kumppani Aura Salla on ollut näkyvästi esillä

Hesarin sunnuntaisivuilla 9.10.2016:

  Lokakuun alussa Salla muutti Berlaymontin 12. kerrokseen, jossa toimii monelle tuiki tuntematon keskus nimeltä European Policy Strategy Center. Se on komission luxemburgilaista puheenjohtajaa  Jean-Claude Junckeria palveleva ajatushautomo.

Hyvä juttu, sillä tunnustan pettyneeni Aura Sallan aikaisempaan Turun Sanomien haastattelun näköalattomuuteen. Synty sellainen käsitys, että Unionin ongelma on vain viestinnän epäonnistuminen ja muutoin kaikki hyvin, kun  lainsäädäntöä syntyy kaikkien parhaaksi!

Näin asiat aivan toisin: KAUKKA KATSOTTUNA ASIAT tuntuvat OLEVAN SEKAISIN TAI SOLMUSSA, JOS TP Sauli Niinistöä lainaa.

Presidentit Tusk ja Juncker vetävät sama puoluetta edustaen eri suuntiin, itäinen Eurooppa on täynnä fasisteja ja etelä pakolaisleirejä. Deutsch Bank voi tulla syliin ja muu maailma ajamassa ohi niin osaamisessa kuin infrassa. EI TODELLALKAAN OLE KYSE VIESTINNÄSTÄ.

Mutta tuo Sallan haastattelu olikin annettu Jyrki Kataisen vaikutuksen alaisuudessa. Siellä näköalat ovat olleet kokoomuslaisia, fantastisen pintapuolisia.

Muutama päivä on tehnyt Salalle ihmeitä. Nyt laukoo laukoo räväkästi Suomen ja EU:n  asioista: Natoon mennään ja EU:n hän toivoo kehittyvän liittovaltioksi ja vaatii maataloustukien lopettamista. Se on selvää puhetta. Ihan kuin hän olisi ottanut opiksi Raimo Sailaksen alla lainattuja ohjeita:

  Valtiovarainministeriön entinen ykkösvirkamies Raimo Sailas sanoo, että nykyään poliitikot pelkäävät äänestäjiä ja mediaa. Siihen ei hänestä ole aihetta.
Päättäjiltä hän odottaa hyviä asiatietoja, kokemusta sekä kykyä kuunnella ja sovitella asioita.
”Hallituksen pitää olla vahvempi kuin työmarkkinajärjestöjen. Sen pitää pystyä johtamaan maata. Sitä varten se on olemassa”, Sailas sanoo.
Toiseksi hän neuvoo hallitusta noudattamaan johdonmukaisesti omaa politiikkaansa sivuilleen vilkuilematta. Raimo Sailas KL 20161008

Aura Sallan selkeä linjaukset ovat tervetulleita ja on toivottavaa, että hän saa ajatushautomosta  selkeitä ideoita omia pyrkimyksiään varten. Tärkeintä kuitenkin olisi, että viestit tavoittaisivat  unionin jäsenmaiden hallituksissa istuvia konservatiiveja,  niissä kun  ei taida olla yhtään liitovaltiolinjan kannattajaa ja yhteisvastuu sen välttämättömyydestä huolimatta on vastatuulessa myös mm:ssa Suomessa. Populistipuolueet ovat ottaneet muut ohjaukseensa esimerkkinä  Suomi, joka ei edes uskaltanut kannattaa pakolaiskiintiötä, vaan äänesti tyhjää.

Hallituksella on omat ongelmansa eikä sosialidemokraateilla ole hurraamista. SDP juuttui  2011 vaalien persupelkoiseen linjaan. Jaa siinä on jökötetty.

Mutta sitten iloiseksi yllätyksekseni sain lukea HS:n pääkirjoituksesta 9.10.2016 SAK:n linjauksesta.

  Työmarkkinarooliaan uudistava SAK ottaa hieman yllättäen aloitetta itselleen. SAK toivoo, että unionille rakennettaisiin tasausrahasto. Rahastoon kerättäisiin yhteisvastuullisesti varoja hyvinä aikoina. Huonoina aikoina varoja käytettäisiin siellä, missä elvytystä tarvittaisiin. SAK:n idea ei nykyisessä asennemaailmassa kantaisi. Mutta merkittävää on, että SAK astui eteenpäin ja samalla Sdp:n nykyisen säikyn EU-linjan yli. SAK tarjosi Euroopan vasemmistolle yhteiseksi säveleksi talouspoliittista elvytystä ja yhteisvastuuta. Säveliä, jota Sdp ei ole viime hallituskausillaan vihellellyt. HS 9.10.2016 pääkirjoitus

Tulikin mieleeni, että on Naantalilla tässäkin rooli, tarkoitan tietenkin Jarkko Elorantaa. Se on vain kevennys, jolla alku liitetään loppuun, kun toivotaan, että tämäkin olisi tosin pieni, mutta selvä signaali spekulatiiviselle puolueelle.
MR

Ps. Asetelmaa, jossa ollaan ja johon yllä lääkkeitä tarjotaan, jonka suuntaa Junckerin komisison pitäisi kääntää, on HS:n pääkirjoituksen 10.10.2016 mukaan seuraava:

Ensi vuodesta on tulossa Euroopassa tuulinen – ja yhtenäisyyden kannalta kovasti vastatuulinen. Ranskassa valitaan presidentti ja Saksassa liittokansleri. EU-kriittiset, populistiset ja vapaakauppaa vastustavat voimat ovat nousussa molemmissa maissa. Jos Turkki ei pidä kiinni EU:n kanssa tekemästään pakolaissopimuksesta, turvapaikanhakijoiden määrä voi taas kasvaa. Tähän maastoon putoavat vielä repivät brexit-neuvottelut.




TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!