Saksa rähisee euro kähisee

GermanyiseighhtontehworlWolf20131106JPG.JPG

Saksassa kiehuu Euroopan keskuspankin koron laskua ja valtion lainapapereiden ostoa vastustivat Bundesbankin pääjohtajan lisäksi myös Itävallan ja Hollannin pankkien pääjohtajat.
Suomen Erkki Liikasen nimeä ei mainittu kapinallisten joukossa. Se on hyvä uutinen, ainakin joku suomalainen ajattelee itsenäisesti ja kantaa vastuuta kokonaisuudesta.
Tästä jaosta ovat Saksassa saaneet vettä myllyihinsä euroa vastustavat ekonomistit ja lehdet.
Tämä voi aiheuttaa suuren koalition muodostamiseen ongelmia. Samanaikaiset monien asiantuntevien ulkopuolisten puheet siitä, että tarvittaisiin poliittista unionia  euron säilyttämiseksi, nostavat tulevasta linjan valinnasta huolta.


(FT 10.11.2013: Wolfgang Münchau: The eurozone needs to get inflation up)  Euroalue tarvitsee korkeampaa inflaatiota kirjoituksessa Münchau puolustaa EKP:n toimia alentaa korkoa ja helpottaa rahoitusta. Hän lopettaa artikkelinsa:

  • En odota pitkää negatiivin inflaatio, mutta näen edessä pitkään alle tavoitetaso ( 2%) inflaation yhdessä alhaisen talouskasvun kanssa ongelmaksi. Velan ja bruttokansantuotteen suhde ei tulee riittävän nopeasti alaspäin. Tämä edellyttää euroalueen jäsenvaltioiden suuria perusylijäämiä, joka puolestaan kääntää kasvua alaspäin ja kohdistaa paineita hintojen laskuun..
  • Euroalueella ei tarvitse suoranaista deflaatio ongelmiin joutuakseen. Jatkuvasti alhaiset inflaatioprosentit ovat riittävä ansa euroalueen noidankehään joutumiselle. Tämän vuoksi EKP: n on ollut pakko toimia.

Viime viikolla Martin Wolf kirjoitti kurjista näkymistä vahvasti Saksaa sormella osoittaen, kuten oheinen kuva kertoo. Hän lopetti kolumninsa seuraavasti:

  • Kärsimme hiipivän deflaatio puhkeamista, massa työttömyydestä, sisäisestä tasapainottomuudesta ja liiallinen riippuvuudesta ulkoisen kysynnästä . Mutta kaikki tämä on hyväksyttävä tai tätä on pidettävä jopa toivottavana moraalisesti – itse asiassa kyse on menestyksestä.
    Miksi?
    Selitykset ovat myyttejä: Kriisi johtui julkisen talouden väärinkäytöksistä eikä vastuuttomasta rajojen ylitse suoritetuista rahoitustapahtumista; Julkista taloutta ei voi käyttää kysynnän ohjaamiseen; Keskuspankkien valtion obligaatioiden ostot ovat askel kohti hyperinflaatio; ja kilpailukyvyn tarkoitus on ulkoinen ylijäämiä, ei tarjonnan ja kysynnän tasapainossa.
  • Nämä myytit eivät ole vaarattomia – euroalueen tai maailman. Päinvastoin ne ovat vaarassa pudottaa heikompien maiden taloudet puolipysyvään taantumaan tai johtaa lopulta rahaliiton tuskaiseen hajoamiseen. Tässä tapauksessa Eurooppa-projekti ei  tuottaisikaan vaurautta, vaan  köyhyyttä; ei kumppanuutta , vaan tuskaa. Tämä olisi traaginen tarina

Pohjoisen ja etelän välillä. Mutta voidaanko se ratkaista kaikkien hyväksi yksipuolisesti. Voiko edes Saksa hyötyä itsekkäästä politiikastaan on kyseenalaista.
Suomi on olut Saksan uskollinen seuraaja niin monessa  myös pahassa. Nyt olisi tärkeää, että pohjoisen suunnasta pystyttäisiin näkemään asioita vähän laajemmin. Taitaa olla liikaa vaadittu, mutta Erkki Liikanen on ollut oikealla linjalla. Pystymmekö tämän nykyisen hallituksen aikana myös poliittiseen käännökseen on suuri jokeri. Se vaatii päättäväisyyttä ja poliittista rohkeutta, mutta se olisi yritys viisaamman politiikan puolesta. Se ei olisi häpeä, vaikka siinä ei onnistuttaisikaan.

Ps. Asian kannalta mielenkiintoista on, miten tässä toimitaan ja miten hyväksytään Brysselin toimet, jos ja kun niitä tulee:

Olli Rehnin tilanne ei ole kovin helppo USA:n ja Saksan välisessä talouspoliittisessa kiistassa Saksan liiallisista ylijäämistä ja heikosta kasvusta. Tiedot osoittavat, että Saksan vaihtotaseen ylijäämä on ylittänyt 6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuodesta 2007." Kriittiseksi tämä tulee sen vuoksi, että EU:n sääntöjen mukaan yli kuuden prosenttia ylijäämä saa vallita vain kolmen vuoden ajan. Brysselin olisi pitänyt siis toimia aiheesta. Ja kaiken lisäksi Rehnin omat talousennusteet juuri viime viikolta näyttävät, että ylijäämä menee yli 6 prosentin jatkossakin. Tänä vuonna sen ennustetaan olevan 7 prosenttia ja sitten hitaasti laskien ensi vuonna alaspäin 6,6 prosenttiin ja 6,4 prosenttiin vuonna 2015.Eli miten tähän reagoidaan.





TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!