Äärioikeistolaisuus voidaan voittaa keskellä

C3A4C3A4rioikeistapyyhkC3A4iseeStephens20161201.JPG

Financial Timesin Philip Stephens, politiikan johtava kommentaattori, arvelee, että äärioikeisto työntää vasemmiston syrjään.

Totta, oikein ja kova äärivasemmiston jakavat käsityksen valtiojohtoisuudesta, protektionistisen talouslinjan. Rouva Le Penin näkemykset globaalin kapitalismista eivät ole kaukana Britannian työväenpuolueen johtajan Jeremy Corbyn esittämistä. Yhteistä näyttää olevan myös ihailun "voimamies" johtajien kuten Venäjän Vladimir Putinin ihailu. Mutta kilpailussa populistinen oikeiston voi aina lyödä äärivasemmiston nostamalla esiin kansallisen identiteetin ja kulttuurin vastustaessaan hallitsevan eliitiä.

Väite on, että palaamalla johonkin vanhaan vasemmistoon tai kovaan vastakkain asetteluun, ei voimistaa äärioikeistoa.

Vasemmistopuolueiden ja maltillisen oikeiston viisauden alku on, että populismin voi voittaa vain kova keskusta. Globalisaatiota ei voida pyyhkäistä pois noin vain, mutta ei myöskään olla niin, että rikkaat jakavat kaikki sen hyödyt. Rajojen sulkeminen köyhdyttää kaikkia mutta yhteisöjen odotetaan lieventävän sosiaalisesti. Isänmaallisuutta pitää juhlia, mutta se ei saa muuttua muukalaisvihaksi. Globaalien yritysten on maksettava veronsa ja yritysten hallitusten tulee hillitä yritysjohtajien ylenpalttisia palkkojen

Usein vedettävät yhtäläisyydet 1930 lukuun ovat sekä epätarkkoja että, ärsyttäviä. Liian monet ihmiset ovat menettäneet uskonsa järjestelmään. Ja jotain on mennyt pahasti pieleen, kun rikkaiden demokraattisten valtioiden äänestäjät johdonmukaisesti raportoivat, että he odottavat, että heidän lapsensa tulevat olemaan huonommassa asemassa kuin heidän vanhempansa. Populistit lihovat pessimismistä. Politiikkaan tarvitaan voimakkaan keskustan optimismia.

Ulpu Iivari on kanavassa tullut sosialidemokratian kannalta aika lailla samananlaiseen arvioon. Hän kirjoittaa analyyttisen artikkelinsa lopuksi:

Euroopassa ei ole juuri enää puolueita, joita nimitettäisiin liberaaleiksi. Eurooppalaisen liberalismin perinteestä ammentaneille sosiaalidemokraattisille puolueillekin voi käydä samalla tavalla. Se ei merkitse, että vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden ihanteet katoaisivat minnekään. Kyllä ne kanavansa löytävät. Mutta vaikka historia ei sellaisenaan toista itseään, sitä ennen voi tapahtua kauheita. Siksi sosiaalidemokratian on lopetettava maailman tarkastelu vanhan valtansa näkökulmasta, avauduttava tiedolle, uudistumiselle ja yhteistyölle sekä kutsuttava kansalaiset parantamaan kanssaan maailmaa. Liberaalin demokratian puolustaminen tekojen kautta on tehtävistä tärkein.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!