Riemuylioppilaan puhe: Muutoksessa ELÄMISTÄ

NYKYo196520150530.jpg

Hyvät ylioppilaat, onnea suorituksestanne osaatte ,  arvoisat opettajat, kiitokset teille ja koululle, erityisesti läsnä oleville Anja ja Mauno Kesäläiselle, Hyvät naiset ja herrat  sekä rakkaat luokkatoverit, joille olen kiitollinen luottamuksesta pitää tämä puheenvuoro. Nimittäin: Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi kertoi olleensa itsenäisyytemme alussa saksalaisen kuninkaan kannalla siksi, että  epäili, ettei suomalaisten keskuudesta valittu presidentti voinut saavuttaa  riittävää arvovaltaa. Kun vuonna 1946 kuningasmielisyydestä muistutettiin hänen presidentiksi tulon yhteydessä, hän perusteli muuttunutta kantaansa  sillä, että hän,75 v voi saavuttaa arvovallan, koska kaikki hänen luokkatoverinsa ovat kuolleet.

Hänen tehtävänään on elää maailmassa, ottaa osaa sen iloon ja suruun.Kun epätoivo, joskus pyrkii yllättämään hänet, painaa hän korvansa elämän valtasuoneen, siihen, joka sykkii yhtä hyvin ruohossa ja metsän puissa kuin ihmisessäkin. Ja katso: se sykkii tänään yhtä tasaisesti ja varmasti kuin aina, sillä on tieto tarkoituksestaan, päämäärästään.

Näin opastettiin meitä, kun luimme Toivo Pekkasen vuonna 1932 kirjoitettua Tehtaan Varjossa kirjaa. Tieto tarkoituksestaan, päämäärästään ei tainnut olla kristallin kirkas, emmekä me kaikki samalla tavalla ajatelleet, jos yleensä ajattelimme - suuri elämän asioita. Niin vähän tulevasta tiesimme.
Mutta nyt tiedämme enemmän ainakin yhden selkeän tavoitteen: riemuylioppilasjuhliin kannattaa tähdätä! Se on hyvä päämäärä.

Kun me saimme lakkimme, ei paikalla ollut riemuylioppilaita, sillä Naantalin Yhteiskoulu oli aloittanut 50 vuotta aikaisemmin eli vuonna 100 vuotta sitten vuonna 1915. Ylioppilaita oli Naantalista tullut vasta vuodesta 1952. Siksi lainaan vierasta kertojaa tuolta ajalta:

Mutta muistoihin palatessani totean, etten liene kertaakaan kokenut ajankohtaa, jota olisi voinut pitää varmana, pysyvänä ja turvallisena. Kaikki vuodet ovat olleet murrosvuosia, kaikki vaiheet murrosvaiheita. Erot ovat vain itsessäni.

Naantalilaiseen tyyliin sanottuna ei tuo Mika Waltari vuonna 1966  tyhmiä puhunut.
Kun me katsoimme 50 vuotta sitten 50 vuotta taaksepäin, oli takana kaksi maailmansotaa.  Suomi eli tuolloin rauhanomaista rinnakkaiseloa Neuvostoliiton kanssa.
Tänään kun te katsotte ympärillenne, huomaatte, että Suomen naapurissa ei ole Neuvostoliittoa ja Suomi Euroopan Unionin jäsenmaa. Suomen kieli on 500 miljoonan yhteisön virallinen kieli.

Me riemuylioppilaat kuuluimme sodanjälkeisen ajan suuriin yli 100.000 lapsen ikäluokkiin, kaksikertaa nykyisiä suurempiin. Suomen kouluissa on tänään neljännes vähemmän oppilaita meidän aikaamme verrattuna. Elintaso on muuttunut näkyvästi; Meidän aikana koulun edessä oli luokanvalvojamme Hannu Keitilän Volvo ja luokkatoverimme Antti Viljaisen Opel, nyt koulun edessä on parkkipaikka täynnä ajoneuvoja.  Suomen autokanta on viisinkertaistunut. Sähköä käytetään nyt yhtenä vuotena yhtä paljon kuin meidän kouluajan 12 vuoden aikana yhteensä.

Vuonna 1965 Naantalin Yhteiskoulussa oli 675 oppilasta, joista 151 lukiossa. Naantalin kasvun ansiosta peruskoulun yläasteella ja lukiossa ylitettiin 1000 oppilaan vuosisadan vaihteessa, lukiolaisten määrä on  kaksinkertaistunut ajoistamme,  ollen parhaimmillaan yli 330 oppilasta. 

Yhteiskunnan kustannukset oppilasta kohden ovat nykyrahaksi muutettuna nousseet 2200 eurosta 7300 euroon. Naantalin kaupungin kustannukset olivat meidän aikana nykyrahassa 250 €/oppilas, joka on samaa tasoa kuin meidän 140 markan lukukausimaksumme. Naantalin kustannukset olivat 2700 €/oppilas 1985 ja tänään olemme 1700 euron tasossa. Siis julkiset satsaukset ovat nousseet kolminkertaiseksi  kuten ylioppilaiden määräkin; Meitä oli 35 nyt teitä on 103. Naantalin lukion kokonaiskustannukset ovat moninkertaistuneet. Entä laatu?

Ylen pakollisten aineiden vertailussa Naantalin lukio on pisteluvulla 7,8  hienolla  139. sijalla 435 koulun joukossa. Onneksemme 50 vuotta sitten ei tällaisia vertailuja tehty, Tunnustamme, että nyt osaatte enemmän ja pärjäätte paremmin kuin me ellei lukuun oteta säännön poikkeusta eli sitä, että NYK:n ensimmäinen kuuden ällän ylioppilas oli luokkatoverimme.

Hyvät kuulijat Meidän aikanamme elimme lukiossakin luokissa ja pidimme luokkatoveruutta suuressa arvossa ja siksi kurssimuotoinen lukio herätti meissä epäilyksiä.  Tämän tunteen vallassa ryhdyimme keräämään VIII B-luokan tapaamisissa stipendirahastoa:

Luokkamme koostui sekä kieli- että matematiikkalinjasta. Nyt on tullut hetki, tänä juhlavuonna päättää stipendistä.

Yksittäisten stipendien sijasta koko merkittävä summa osoitetaan lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tukemiseen koulussamme, sillä äidinkieli on meille yhteinen asia. Suomen kieli on hieno, erikoislaatuinen, kuitenkin EU:n virallinen kieli.

- Oman haasteensa tuo myös lounaismurre, jossa esim. äng-äänteen hallitseminen ei ole kaikille itsestään selvää. Äidinkielen opettajamme Manta Aira Komonen jopa kielsi meitä muutamia käyttämästä tällaisia ongelmallisia sanoja ylioppilasaineessa, kun korvakuulolla emme osanneet. Niinpä olisi ollut paras jättää kertomatta, kuka on tämän vuoden tankokuninkatar

Haluamme tällä eleellä kohottaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen arvostusta täkäläisessä opiskelevassa polvessa. Stipendimme onkin kohdennettu ennen kaikkea nykykirjallisuuden hankintaan. Lahjoituksen tarkemmasta käytöstä on sovittu lehtorien Seija Rannan ja Sanna Vuolan kanssa.  

Luokkatoverimme ja idean kehittäjä Helena Sohlman antaa ohjeen:

Riemastukaa hyvän kirjan lukemisesta, avartukaa sen antamasta maailmankuvasta ja käyttäkää kieltämme yhä rikkaammin ja rohkeammin. Lukemalla voi iloita, itkeä, nauraa, surra, matkustaa, kärsiä ja vihastua saamatta oikeasti pysyviä vaurioita sieluun tai sydämeen. Lukeminen kannattaa aina!

Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta runoili Junnu Vainio.

Tilastollisesti Suomessa elinikäodote on noussut yli kymmenen vuotta 50 vuodessa: Naisilla vajaasta 70 yli 80 ja miehillä 60:stä runsaaseen 70 vuoteen. Nousu on jatkunut ja tänä vuonna (2015) syntyvät elävät tytöt 84 ja pojat 78 vuotiaiksi. Tämä on - huomatkaa se - muutama vuotta vähemmän kuin meidän riemuylioppilaiden odotettavissa oleva elinikä tulee olemaan. Tämä on tilastotiedettä.


Olen tietoinen siitä, että paras puhe on pidetty puhe. Siksi lopetankin tämän tarinan perinteiseen naantalilaiseen julistukseen:

Tänään siksi, että ylioppilastutkintolautakunta on suonut,on Naantalin lukion lakkiaiset ja julistetaan siis täten yleinen juhlamieli kehottamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla ilomielellä viettämään sekä muutoin innokkaasti ja ystävällisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän iloisuuden rikkoo ja lakkiaiset jollakin murjottamisella taikka hymyttömällä käytöksellä häiritsee, on ystävällismielisten asianhaarain vallitessa syypää siihen häpeään, jonka ystävät ja tuttavat kustakin typeryydestä ja väärämielisyydestä hänelle erikseen langettavat.
Lopuksi toivotetaan kaikille läsnäolijoille riemullista kevätjuhlaa.

Riemuylioppilas Mikko Rönnholmin puheenvuoro 30.5.2015 Naantalin lukion lakkiaisissa

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!