Puupää ja tai betonihelvetti

KrapinnokkajaKultarantaAa20141016.jpg

Puurakentamista tukeva ja siihen pakottava aloite sai Naantalin valtuuston laajan enemmistön tuen. Puurakentaminen on nosteessa, on sellaisen korkean veisuun aika.

Puurakentamisella on vankka suomalainen tausta luonnollisista syistä. Puuta on ollut runsaasti käytettävissä ja sillä monia käytännöllisiä hyviä puolia. Se on ollut työstettävissä suhteellisen helposti ja se on yllättävänkin vahvaa sekä melkoisen hyvin eristävää.
Puu luo kotoista lämmintä tunnelmaa; punainen mökki ja perunamaa. Nätisti toteutettu pienimuotoinen rakentaminen  sopii suomalaiseen pientalo- ja mökkirakentamiseen. Siitä saamme Naantalissa nauttia.

Vaikka onneksemme emme kärsi eteläisimmissä  maissa riesana olevista tuholaisista, on Suomessakin puun lahoaminen ja tulipaloherkkyys olleet ongelmia, joista on haluttu päästä eroon.
Toisaalta teknologian kehittämisen - liimapuiden sekä muiden puun käsittelykeinojen - myötä puuta on voitu käyttää monipuolisemmin. Ihan viime aikoina on kerrostalorakentamiseen kehitetty rakenteita, joilla useampikerroksisuus on tullut mahdolliseksi.Kipsilevyllä on ollut tärkeä rooli tässä.

Olen seurannut rakentamista niin opintojen, työn, oman asumisen kuin päätöksenteonkin näkökulmasta.

Näistä syistä en ole innostunut mistään yksitäisestä ismistä: Yritän myös pitää intohimot kurissa enkä yhtään tykkää siitä, että jollakin hyvältä tuntuvalla verukkeilla ajetaan muita tavoitteita.

Ensinnäkin kaikkia rakennusmateriaaleja tarvitaan ja niillä on perustellut käyttökohteet.

Kun puhutaan puurakentamisesta, tarkoitetaan yleensä joko rakennuksen runkoa tai pintoja tai molempia.  Puurakennuksessa ei puu useinkaan ole kustannuksissa eikä painossa laskettaessa merkittävin materiaali. Puurakennus on vähän, kuten politiikassa; se on sitä miltä näyttää, eli puurakennuksen vaikutelma on määräävä.

Puurakentamista perustellaan nykyisin monilla argumenteilla, kuten ympäristöön sopivuudella, ekologisuudella, kotimaisuudella ja työllisyydellä. Kaikki on hyväksyttyjä ja oikeita, mutta eivät välttämättä ainoita oikeita, sillä rakennuksen suunnitelulla, muilla valinnoilla ja käytöllä on suurempi merkitys.
Eristäminen ja ilmanvaihto ovat ekologian edellyttämän rakennuksen elinkaariajattelun kannalta määrääviä. Eivätkä nekään ratkaise. Kahden hengen, kahden auton 300 neliön puutalo on vähemmän ekologinen kuin kolmihenkisen perheen autoton betonitalon kaksio.

Ulkoasuvaikutelma on Naantalin tapauksessa painavin peruste puun puolesta.

Mutta vähän on aihetta sitäkin arvioida: Naantalin vanhaan kaupunkiin ja rannoille sopivat puutalot, mutta on kivitaloillakin oma rollinsa kuten luostarikirkko ja Kultaranta sekä vielä betoninen Kylpylä hyvinä esimerkkeinä osoittavat. En myöskään pidä täysin epäonnistuneina Ukko Pekan sillan nurkilla tai Luikkion lahden perukoilla olevia merelle näkyviä uusia pientaloja. Kaunista saa monesta materiaalista ihan yhtä  hyvin kuin on rumia puurakennuksiakin.

Pakko ei ole hyvästä

Puutalojen etujen esiin nostaminen on oikein ja kohtuullista, mutta puurakentamispakon säätäminen ei. Vahassa ympäristössä se voi olla pääsääntö, mutta muissa yhteyksissä ei julkishallinnon määräyksin pitäisi mennä liian pitkälle. Siinä on sellaista holhouksen henkeä tai elitististä asiantuntijuuden korostamista. Ei tietenkään ole muiden kannalta yhdentekevää minkä näköisen talon naapuri tekee, mutta kysymys on kuitenkin talon haltijan valinnasta ensisijassa. Ulkopuolinen puuttuminen pitää olla poikkeus. Ja sitten vielä:
Mitä onkaan puhuttu liallisesta sääntelystä ja sen kustannuksista?

Mutta pahinta hyvälle asialle on kätketty motiivi.

Menneellä viikolla joukko suurista öljy-yhtiöstä ilmoittivat olevansa ilmamastomuutostalkoissa. Pukki kaalimaan vartijana ilmaisuakin käytettiin ja tietenkin maakaasulla hiilen korvaaminen oli sekin sellaista kotiin päin vetämistä. Mutta se on sallittua, eikä se mitään kun sen tietää.
Sanotaan myös, että ken kerran on jäänyt ketunhäntä kainalossa toiminnasta kiinni, niin on aina epäilyksen alainen. Siltä tälläkin kerralla näyttää. Pari viikkoa sitten kauniilla julkilausumalla parannettiin Kokoomuksen mielikuvia. Nyt Kokoomus sanataiteilija Anne Pentin avustuksella on pehmentämässä Lammasluotovaikutelmaa. Verhoilussa käytetään pehmeää puuta.

Ehdotettu Lammasluodon nurkalle mereen kerrostalojen rakentaminen maanalaisine pysäköinteineen tulisi olemaan vaativa betonirakennuskohde. Betonikuutioita ja muuta ei puumateriaali tullaan tarvitsemaan enemmän kuin puuta. Mutta tämä on vain hauska yksityiskohta verrattuna siihen, että tosimaailmassa betonibunkkeri tai ladon seinä eivät toisistaan eroa näköalojen eikä käytön osalta. Ja juuri siksi Lammasluotoon rakentamista vastustetaan.

Betonihelvetti ja puupää ovat kuvailevia termejä; niillä leimataan. Materiaalit eivät aiheuta ilmiöitä. Puupäät voivat aikaansaada betonihelvettejä.mr

Jarkko Kanervan kommentt 25.10.2015i:

22.10. kaavoitus- ja ympäristölautakunta esitti yksimielisesti, että myös Naantalin tulevassa keskustassa pitää mahdollistaa puurakentaminen ainakin vaihtoehtona soveltuvin osin.


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!