Puheenjohtajapeli käynnistyi

Henkilövaalihan  on sellainen, että pudotetaan lippu uurnaan ja se on siinä. Eihän se mikään peli ole. Mutta peliksi se muodollisesta luonteesta huolimatta vääntyy.

Puoluekokous koostuu vain 500 edustajasta ja puolueen vaikutusvaltaiset valitsijat vielä pienemmästä ryhmästä. Pienemmässä ryhmässä on kansanedustajia ja muita merkittävissä asemissa olevia. Heille tyypillistä on riippuvuus puheenjohtajasta. Ministerit tai ministeriksi pyrkivät punnitsevat asiaa, miten valinta minuun vaikuttaa. Tästä syytä esimerkiksi eduskuntaryhmä ajattelee asiaa aika usein itsekkäästi, vaikkakin ymmärtäen, että puolueen kokonaismenestys vaikuttaa heidän tilanteeseensa.

Me kauempana olevat olemme vaikuttajien vaikutuksille alttiita. Edustamme kuitenkin enemmän tavallisen jäsenen ja  kannattajan  näkökulmaa. Vallipiireittäin edustajat puoluekokoukseen valitaan jäsenäänestyksessä ja valitut edustajat muodostavat piiriryhmän, jolla sillä on taas omia intressejä esimerkiksi nyt Varsinais-Suomella on kaksi edustajaa puoluehallituksessa.

Tämä kokonaisuudesta muodostuu valintaprosessi, joka onkin erilaisia pelejä tai taktiikkaa. Lopputuloksen kannalta merkittävintä on, minkälainen ehdokasasetelama on.
Jos on monia ehdokkaita, se  parantaa istuvan puheenjohtajan asemaa. Kun nyt Antti Rinne on astunut esille, on odotettavissa , että ruvetaan etsimään muita ehdokkaita. Samaan hengenvetoon puolueen kellokkaat julistavat, että on hyvä , että tulee vaali, mutta kuitenkin pidän Juttaa parhaana. Ensimmäinen tällainen kananotto tuli aamulla puoluejohdon tukeman eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jouni Backmanin suulla.

Vanhan perinteen mukaisesti puheenjohtaja haastamista on pidetty puolueen vastaisena toimintana ja on pelätty, että henkilöriidat voisivat hajottaa puoluetta.Toinen perustelu puheenjohtajan jatkolle on, että vaikeat ajat vaativat yhtenäisyyttä.. Kolmas peruste Jutan jatkolle on, että kuuden puolueen hallitus on sellainen rakennelma, että sitä ei voi vaarantaa vaihtamalla ministereitä ja aivan erityisesti korostetaan Jutta Urpilaisen vaikeaa valtionvarainministerin pestiä ja Euroopan tilannetta. Tähän hätään tulevat muutkin apuun. Jonkinlaista Urpilaisen kehumista on jo kuultu Kokoomuksen piiristä ja medioista. Eräs liikemies aikoinaan väitti, että tärkeintä on , että kilpailija ei ole liian hyvä. Tätä ajatusta on varmaan politiikassakin.

Jutta Urpilaisen pahin uhka on gallupkannatus ja toinen on Jutta itse. Nyky näkymillä näillä eväillä ei jatkopestiä tule. Jouni Backman pysyy Jutun rinnalla tai sanoisinko Jutan taakkana, sillä Jouni on varsinainen kuntarakenne sotesopan keittäjä.



TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!