Pitkän valtuuston päätös

ValtuustonpitkC3A4kausi20170522.jpg

Naantalin pitkän valtuuston viimeinen kokous alkoi  Mauno Koivistoa muistaen. 

Kun käännämme ajan viisari kolmannes vuosisadan takaisiin kesiin, niin silloiset aamuvirkut naantalilaiset useasti onnistuivat bongaamaan presidenttiparin polkupyöräretkillä Naantalissa ja lähiympäristössä. Vielä useammat ovat nähneet Mauno Koiviston kirjavapurjeisen katamaraanin kiitävän Naantalin aukolla. Mauno Koivisto oli näkyvä kesävieras.

Jo pääministerinä Mauno Koivisto antoi tukensa käynnistyville Naantalin Musiikkijuhlille ja presidenttipari vieraili juhlillamme säännöllisesti vielä presidenttikautensa jälkeenkin.

Naantalin 550-vuotisjuhlat saivat lisähohtoa, kun presidentti toi Ruotsin kuningasparin lyhyelle visiitille Naantaliin. Ja sitten kesällä 23.8.1993 juhlapäivän päätteeksi sytytettiin Kultarannan linnan julkisivuvalot.

Naantali ja naantalilaiset muistavat kiitollisuudella arvostettua ykköskesävierastaan.

”On pikkujuttu jos Naantali liitetään Turkuun, mutta sen sijaan on suuri asia jos Turku liitetään Naantaliin", oli hänen käyttämänsä vertaus asioiden tosiinsa kytkemisestä.” Hänen sanomisiaan ei selitelty ja niitä piti fundeerata. Eivätkä ne aina kaikille avautuneet. Suomen kansa kyllä niitä arvosti.

On ajateltavissa, että historian kuluessa lainsäädännössä etsitään dialektisesti tasapainoa presidenttivaltaisen ja parlamentaarisen järjestelmän välillä. Yleisesti ottaen lähtökohtani on ollut, että parlamentarisminkin oloissa presidentillä tulisi olla aidosti valtaa, mutta sitä tulisi osata käyttää säästeliäästi. Hyvin toimivassa systeemissä presidentti on potentiaalinen eikä aktuaalinen voimavara. (MK)

Tämä Mauno Koiviston perintö näyttää olevan tänäänkin arvossa.

Kunnioitamme hetken hiljaisuudella edesmenneen entisen valtion päämiehemme presidentti Mauno Koiviston muistoa.

Puheenjohtajan sanojen jälkeen siirryttiin hartaissa tunnelmissa yksinkertaiseen päiväjärjestykseen.

Tilinpäätöksen hyvät luvut saivat aikaan kiitosvyöryn. Tarkastuslautakunnan johdossa uurastanut kritiikkiä kaihtamaton Juha Haapakoskikin,kok silotteli sanomaansa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Tuunan napakan ja kaupunginjohtaja Jouni Mutasen vähän pidemmän puheen sävyihin. Ryhmäpuheenvuoroissakin oli sellaista ”Me ja virkamiesjohta + henkilökunta ollaan sankareita  kaikki” - henkeä.
Urheilussa sanotaan hyvällä joukkueella on tuuria, ja miksei se kuntatalouteenkin sovi.
Sd-ryhmän Lauri Laineen asiaan keskittynyt puheenvuoro on kirjoituksia palstalla

Hyvät pohjat on luotu tulevalla valtuustokaudelle se oli kautensa päättävän valtuuston sanoma.

Asuntomessuasia ei taida olla ollenkaan varma. Vain Lauri Laine muistutti, että jotain tartis tehrä vetovoiman lisäämiseksi. Muut kauhistelivat kustannuksia ja Ville Vuorio, kok pelkäsi, että tärkeämmät matkailuhankkeet unohtuvat ja Hannu Raittola toivoi, että myös tavallisille asukkaille löytyisi asuntoja.

Ja sitten lopuksi aloiteryöppy, josta poimin pisimpään valtuutettuna olleen Hannu Raittolan oivalluksen viitata aikaisempiin uimahallialoitteisiinsa. Sali antoi spontaanisti hyväntuuliset aplodit.

En halua olla ilonpilaaja ja vähätellä Hannun ansioita asiassa, mutta ei Hannu ole ensimmäinen eikä ainoa asialla ollut, sillä jo vuonna 1972 SDP esitti uimahallia Ilkka Paunion johdolla retorisella kysymyksellä höystäen ”Kokoomus kysyy missä koiraasi ui, SDP kysyy missä lapsesi ui”.

Kokouksen päätteeksi kiiteltiin erityisesti valtuustotyön jättäviä. Kirjoituksia palstalla on ote puheenjohtajan sanoista.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!