Pelastakaa terveydenhuolto

Sieppaa.JPG

Äitienpäivän tärkein uutinen on viime viikkoineen Pelastakaa Lasten tekemä tutkimus, jonka mukaan Suomi on paras maa äideille. Helsingin Sanomien pääkirjoitus käsitteli aihetta

  • Pe­las­ta­kaa lap­set -jär­jes­tö är­syt­ti ku­lu­neel­la vii­kol­la suo­ma­lai­sia ker­to­mal­la, et­tä Suo­mes­sa on jo­kin asia hy­vin.
    Jär­jes­tön mu­kaan Suo­mi on maail­man pa­ras maa, jos ha­luaa tul­la jos­sain äi­dik­si. Suo­ma­lai­set ei­vät tun­ne­tus­ti su­vait­se Suo­men kiit­te­le­mis­tä – ai­na­kaan väi­tet­tä, et­tä so­siaa­li­tur­va ja ter­vey­den­hoi­to toi­mi­vat.
    Jär­jes­tö yh­dis­ti usei­ta äi­tiy­teen vai­kut­ta­via te­ki­jöi­tä. Se mit­tai­li, kuin­ka suu­ri on nais­ten ris­ki kuol­la ras­kau­den tai syn­ny­tyk­sen vuok­si. Sa­moin si­tä, kuin­ka mo­ni lap­si kuo­lee vii­den en­sim­mäi­sen elin­vuo­ten­sa ai­ka­na.
    Mit­ta­rei­na oli myös hie­man laa­jem­min äi­tiy­teen vai­kut­ta­via seik­ko­ja: las­ten mah­dol­li­suus saa­da kou­lu­tus­ta, maan tu­lo­ta­so ja nais­ten po­liit­ti­nen ase­ma.

  • Ver­tai­lun voit­ta­ja oli Suo­mi. Vii­des­tä seu­raa­vas­ta maas­ta nel­jä oli Poh­jois­mai­ta, jär­jes­tyk­ses­sä Ruot­si, Nor­ja, Is­lan­ti, Hol­lan­ti ja Tans­ka.
    Lop­pu­tu­los on ta­val­laan it­ses­tään sel­vä. Sel­lai­set maat pär­jää­vät, jois­sa käy­te­tään ve­ro­ra­haa so­siaa­li­tur­vaan se­kä kat­ta­vaan kou­lu­tuk­seen ja ter­vey­den­hoi­toon. Me­nes­tyk­ses­tä ker­too myös se, et­tä ta­sa-ar­vo on ylei­ses­ti hy­väk­syt­ty pää­mää­rä ja mo­lem­pien su­ku­puol­ten työs­sä­käyn­tiä roh­kais­taan. Kun vie­lä li­sä­tään suu­ri asu­kas­ta koh­ti las­ket­tu kan­san­tuo­teo­suus, kär­ki­maat nou­se­vat esil­le jo näil­lä taus­ta­muut­tu­jil­la.
    Vas­taa­vas­ti on sel­vää ja su­rul­lis­ta, et­tä lis­tan hän­nil­lä ovat köy­hät Af­ri­kan maat, jot­ka me­nes­ty­vät huo­nos­ti mo­nis­sa muis­sa­kin mit­tauk­sis­sa.

  • Kiin­nos­ta­via ovat hie­man epä­sel­vem­män ryh­män poik­keuk­set. Mik­si Bri­tan­nia on vas­ta 23:s? Min­kä vuok­si Yh­dys­val­lat on si­jal­la 30 ja lui­suu alas­päin?
    Si­joi­tus­ten per­kaa­mi­nen on opet­ta­vaa esi­mer­kik­si ter­vey­den­hoi­toa suun­nit­te­le­vil­le. Il­mi käy esi­mer­kik­si se, et­tä Bri­tan­nias­sa yl­lät­tä­vän mo­ni äi­ti kuo­lee ras­kau­den tai syn­ny­tyk­sen ai­ka­na.
    Alan brit­ti­lää­kä­rei­den jär­jes­tö (R­COG) ker­too, et­tä äi­deil­le tar­jot­ta­va ras­kau­den ja syn­ny­tyk­sen ai­kai­nen hoi­don ja avun ta­so vaih­te­lee Bri­tan­nias­sa suu­res­ti: vält­tä­väs­tä kel­vol­li­seen.
    Yh­dys­val­lois­sa taas moi­tit­tiin pre­si­den­tin­vaa­lien kam­pan­join­nis­sa poh­jois­mais­ta so­siaa­li­tur­van mal­lia hei­kok­si ja kal­liik­si.

  • OECD:n ti­las­to­jen mu­kaan – os­to­voi­ma huo­mioon otet­tu­na – Yh­dys­val­lois­sa ter­vey­den­huol­lon jul­ki­set me­not asu­kas­ta koh­den ovat kak­sin­ker­tai­set Suo­meen ver­rat­tu­na. Sil­ti Yh­dys­val­lois­sa vas­ta­syn­ty­nei­den las­ten kuol­lei­suus on teol­li­suus­mai­den suu­rin­ta: kes­ki­mää­rin 11 000 vau­vaa kuo­lee vuo­sit­tain en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nään.
    Yh­dys­val­lois­sa syn­tyy enem­män kes­ko­sia ja ali­pai­noi­sia vau­vo­ja kuin teol­li­suus­mais­sa. Yh­te­nä mer­kit­tä­vä­nä syy­nä tä­hän pi­de­tään si­tä, et­tä maas­sa on pal­jon tei­ni­äi­te­jä ja heis­tä pi­de­tään liian vä­hän huol­ta.

  • Tei­nien ras­kau­det ovat useam­min va­hin­ko­ja kuin van­hem­pien nais­ten, mi­kä taas joh­taa yh­dys­val­ta­lais­ten ha­vain­to­jen mu­kaan sii­hen, et­tä tei­ni­äi­dit ve­täy­ty­vät: he ei­vät ha­keu­du ter­vey­den­huol­lon pii­riin ei­vät­kä hoi­da riit­tä­väs­ti it­seään tai ras­kaut­taan.
    Tä­mä nä­kyy myös ras­kau­teen liit­ty­vis­sä kuol­lei­suus­lu­vuis­sa. Yh­dys­val­lois­sa yk­si äi­ti 2 400:s­ta kuolee syn­ny­tyk­sen yh­tey­des­sä tai syn­ny­tyk­seen liit­ty­vien myö­hem­pien komp­li­kaa­tioi­den vuok­si. Suo­mes­sa vas­taa­va suh­de on yk­si äi­ti 12 200:s­ta.

  • Ehkä jo­tain opit­ta­vaa on niil­tä köy­hil­tä mail­ta, jot­ka ei­vät si­joi­tu lis­tauk­ses­sa ai­van al­hai­sen tu­lo­ta­son­sa mu­kaan tai jois­sa äi­tien ja las­ten olot ke­hit­ty­vät hy­vään suun­taan – jo­pa kan­san­ta­lou­den kas­vua no­peam­min.
    Yk­si esi­merk­ki on Bang­la­desh. Vuo­des­ta 1990 maan lap­si­kuol­lei­suus on puo­lit­tu­nut. Pe­rus­syi­tä ovat nais­ten kou­lut­tau­tu­mi­nen se­kä äi­tiys- ja eh­käi­sy­neu­von­ta, jo­ta on käy­ty ja­ka­mas­sa nai­sil­le ja ty­töil­le ovel­ta ovel­le. Apu ei ole ai­na edes kal­lis­ta: tar­vi­taan neu­von­taa, an­ti­bioot­te­ja, vi­ta­mii­ne­ja ja pa­rem­paa

Tätäkin näkökulmaa, kuten pääkirjoittaja toteaa kannattaisi pitää esillä, kun tehdään muutoksia terveydenhoitoon. Hyvin toimivaan järjestelmän sotkemista ei pidä sallia. On harkitsematonta, jos ajatellaan vaan meidän vanhenevan väestön suurta osuutta. Vanhempien suhteellinen osuus pienenisi , jos lapsia olisi enemmän!

Lue Kirjoituksia palstalta Kevät ja äitienpäivä kirjoitus


TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!