Pata kattilaa soimaa

LipponenykkC3B6nen20130901JPG.JPG

Osmo Soininvaara blogi on päässyt Hesarin pääkirjoitukseen. Siinä hänen viisauksiaan lainataan. Yksi kuuluu: "Leh­ti­mie­his­tä on tul­lut hen­ki­siä pe­rus­suo­ma­lai­sia."
Tutkittu tieto kertoo, että toimittajissa on suhteellisesti enemmän vihreitä ja vassareita kuin muiden puolueiden kannattajia. Soininvaaran pääsy pääkirjoituksen on oiva esimerkki tästä.

Mutta onhan persuillakin näkyvyyttä ja mahdollisuuksia muita enemmän ja sekin ennen viime eduskuntavaaleja tuli tutkimuksin osoitettua. Viimeinen vahvistus tuli Timo Soinin aamuisessa TV 1 haastattelussa. Timo Soini sai toimittajan ihailevien katseiden alla puputtaa rauhassa. Palkka ei ole se ongelma vaan sivukulut, kertoi Soini. Esimerkiksi toimittajan 3.000 palkan lisäksi tulee toinen saman verran päälle sivukuluja, väitti Soini toimittajan nyökkäillessä. Siinä tuli ainakin tuplaksi korotettua sivukulujen vaikutus ilman vastaväitettä.

Toimittajatkin ovat ihmisiä. Vaikutusvalta ja keskinäisen kritiikin on kasvattanut monista   herkkähipiäisiä ja mielellään voimaansa näyttäväksi; Majesteettirikos on olla tanssimatta heidän pillin tahdissa.
Paavo Lipponen on hyvä esimerkki. Lipposen hallitukset tulivat nk. asiantuntija-arvioissa ykköseksi ja kakkoseksi. Kuvasta näkee, miltä toimituksesta valinta tuntui.
Sen lisäksi tekstiin sujautetaan sellainen väärä tieto, joka näyttää elävän, vaikka se on monta kertaa vääräksi osoitettu. Lipposen kakkoshallituksen kuvauksessa on seuraava kohta:

Tar­ja Ha­lo­sen mi­nis­te­ri­kau­del­la ul­ko­po­li­tiik­ka oli tiu­kas­ti Lip­po­sen hyp­py­sis­sä, mut­ta Erk­ki Tuo­mi­oja ei Yr­sa Grü­nen mu­kaan "suos­tu­nut toi­sen viu­lun soit­ta­mi­seen". Jän­nit­tei­tä toi Lip­po­sen tu­ki Yh­dys­val­tain hyök­käyk­sel­le Ira­kiin. "Lip­po­sen ai­ka­na Suo­mel­la oli ko­koaan suu­rem­pi roo­li EU:s­sa", Heik­ki Pa­lo­hei­mo to­teaa.Sitaattia ei ole väitteen kohdalla, joten se lienee toimituksen omia. Toimitukset vahvistavat omia näkemyksiään ovelasti, kuten esimerkki osoittaa.
Lipposen vastine oli seuraavan päivän lehden mielipidesivun viimeisenä yhden palstan suuruisena oikaisuna. Paavo Lipponen kirjoittaa:

En mis­sään vai­hees­sa tu­ke­nut Yh­dys­val­tain hyök­käys­tä Ira­kiin. Kaik­ki Ira­kiin liit­ty­vät hal­li­tuk­sen pää­tök­set oli­vat tuol­loin yk­si­mie­li­siä ja ne teh­tiin pre­si­den­tin joh­taes­sa pu­het­ta. Suo­mi nou­dat­ti joh­don­mu­kai­ses­ti lin­jaa, jon­ka mu­kaan pää­tök­set mah­dol­li­sis­ta Ira­kia kos­ke­vis­ta sank­tiois­ta on teh­tä­vä YK:ssa (Tur­val­li­suus­neu­vos­tos­sa).
Tä­tä lin­jaa ja hal­li­tuk­sen pää­tök­siä edus­tin kes­kus­te­luis­sa­ni Yh­dys­val­tain ul­ko­po­liit­ti­sen joh­don kans­sa jou­lu­kuus­sa 2002. Sil­loin Yh­dys­val­lat oli vast­ikään hy­väk­sy­nyt Tur­val­li­suus­neu­vos­tos­sa yk­si­mie­li­ses­ti pää­te­tyn Irak-pää­tös­lau­sel­man 1441.

Luemme juttuja ehkä puolueellisesti mutta emme kuitenkaan niin väärin, etteikö objektiivisestikin arvioiden jotain syvästi asenteellista on toimitusten työskentelyssä. Neljännen valtiomahdin merkitys on niin suuri, että sen toivoisi näkyvän myös vastuuntunnossa.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!