Pankkien hammassärky - Sote-sopu?

Melkoinen torstai, joka tahtoi olla toivoa täynnä.

Euroopan pankkijärjestelmään näyttää löytyvän keinot rakentaa sitä kuuluisaa palomuuria pankkien ja julkisen talouden välille. Totta kai kaikki me toivomme, että pankkitukien aika olisi ohi.
Barak Obama sanoi, että pankkituesta tykätään yhtä paljon kuin hampaan juurihoidosta. Meilläkin 1990-luvin alun tapahtumat olivat kovia aikoja ja lääkkeet olivat hurjat, liian hurjat,  monille liian kurjat.
Kun itsekin sain TYP:n hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa pestin ensin Säästöpankkiliiton hallitukseen ja sitten 1990 SKOP:n hallintoneuvostoon ja sen työvaliokuntaan ja myöhemmin Suomen Säästöpankin hallintoneuvostoon, niin aika oli sellainen, että oli sellaisia päiviä, jolloin hammaslääkärissä käynti oli päivän paras tapahtuma.

Liikaa ei kannattaisi luottaa, että asiat tulisivat niin kutsutusti lopullisesti ratkaistuksi ja että olisimme aina turvassa lentokodossamme. Aina tulee olemaan yllätyksiä ja on täysin selvää, että mitään riittäviä kansallisia keinoja ei ole mahdollista luoda kaikkien tilanteiden varalle. Siksi Euroopan on syytä toimia yhdessä, mikä taas tarkoittaa, että yhteisvastuullisuuttakin tulee esiintymään. On ehkä meidän itsetyytyväisten syytä muistaa, että tilanteet muuttuvat. Solidaarisuus on hieno asia sinänsä. Eikä se ihan pelkästään epäitsekästäkään ole, sillä etukäteen kannattaa vähän maksaa, jotta tarvittaessa saisi.

Sote-sotku  tai sote-solmu ovat kiellettyjä termejä

Susanna Huovinen toivoi, että pilkalliset nimitykset unohdettaisiin. Homma menee ihan sovitulla tavalla, vaikka vielä käsillä ei olekaan lopullinen lakiesitys.
Olen eri mieltä. Sotku ja solmu ovat oikeita termejä ja nykyinen hallitus on niiden tekijä tai solmija yksinkertaisesti siksi, että se ei ole uskonut asioiden parlamentaariseen valmisteluun ja siksi, että sote-asia on alistettu kuntarakenteen käsikassaraksi.
Kolmas tekijä, joka on ehkä kaikkein tärkein eli rahoitus, on miettimättä ja avoinna.
Moniakanavisuus on ongelma. Ja sitten vielä on se rahan määrä. Perusterveydenhuollon kuntoon saaminen vaatii THL:n mukaan 300-400 miljoonaa lisärahaa. Kurjuuden jakaminen näytää kuitenkin olvan tämän jutun juoni. Ja se on pahinta ihmisten kannalta. Häviäjänä tässä ovat köyhät ja ei-työterveydenhuollon piirissä olevat ja voittajia ovat pääomasijoittajat.
Keskustan maakuntamalli nykyisine sairaanhoitopiireineen on selvästi vähemmän tyhmä.
Ensinnäkin toimivia organisaatioita ei kannata ensimmäiseksi hävittää ja toiseksi erva-alueiden siirtämine valtiolle ja kokonaisuuden uudelleen kevyemmin ja asiantuntevammin  organisointi on täysin mahdollista.

Nyt kunnat antavat lausuntoja ja niin taas kerran luvattiin, että ne läpi luetaan ja että niistä otetaan oppia. Kokemus ei tue tätä, sillä kuuroille korville kaikki tähän astinen kritiikki on kaikunut.
Mutta me teemme työmme kunnolla ja osoitamme, että Naantalin toimiva terveyskeskus toimi ja että siitä pidämme jatkossakin kiinni. Samoin haluamme, että sosiaaliasiat eli ihmisten murheet kuuluvat kunnallisten palvelujen ja päätösten piiriin. Täällä parhaiten tiedetään, mitä tarpeessa olevien rauhaan kuuluu.

Tämän asian joulun sanoma on:Mutta kaikilla on tapana järjestyä kaikesta huolimatta.

TUTUSTU KUNTAVAALI-
EHDOKKAISIIMME!